Ero sivun ”Eksessiivi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 149.200.92.238) ja palautettiin versio 17071434, jonka on tehnyt Liedes: Artikkeli ei parantunut. Artikkeli huonontui. |
lähteistys ja hieman lisätietoa |
||
Rivi 1:
'''Eksessiivi''' eli '''eronto''' eli '''yleinen erosija''' on [[latiivi|suuntasija]], joka ilmaisee muutosta jostakin olotilasta, jonakin olemisen päättymistä. Eksessiiviä ei pidetä osana suomen [[yleiskieli|yleiskieltä]], mutta sitä tavataan eräissä [[murre|murteissa]]. Eksessiivi ilmaisee abstraktia eli käsitteellistä eroamista samaan tapaan kuin yleinen olosija eli [[essiivi]] abstraktia olemista (''lapsena'', ''äitinä'') ja yleinen tulosija eli [[translatiivi]] abstraktia tulemista (''lapseksi'', ''äidiksi''). Eksessiiviä voidaan verrata suomen kielessä havainnollisempiin [[elatiivi]]in (''-stA'') ja [[ablatiivi]]in (''-ltA''), eli sisäiseen ja ulkoiseen erosijaan.
==Eksessiivi
Eksessiivi esiintyy harvinaisena mm. itämerensuomalaisissa kielissä. Eksessiivin käyttö on yleisintä [[inkeroisen kieli|inkeroisessa]] ja suomen [[kaakkoismurteet|kaakkoismurteissa]]. Eksessiivimuotoja esiintyy tai on esiintynyt myös karjalan, liivin, vatjan ja viron kielissä.<ref name=kielikello31970>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/terveisia-kaukaa-kantasuomesta-onnea-uudeksi-vuodeksi|nimeke=Terveisiä kaukaa kantasuomesta – onnea uudeksi vuodeksi|julkaisu=Kielikello, 3/1970|viitattu=2020-07-22|tekijä=Terho Itkonen}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:380215/FULLTEXT01.pdf|nimeke=Tälviisii myö haastetaa, miten eksessiiviä käytetään Kaakkois-Suomen puhekielessä|tekijä=Tapani Vuorela|ajankohta=2010-09-15|tiedostomuoto=pdf}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1980_142.pdf|nimeke=Inkeroismurteiston suhteista suomen kaakkoismurteisiin|tekijä=Arvo Laanest|tiedostomuoto=pdf}}</ref>
[[Kantasuomi|Kantasuomessa]] eronto ilmaistiin nykyisellä [[partitiivi]]lla, josta jäännöksenä suomen yleiskielessä muutama muoto: esim. ''luota'', ''takaa'' ja ''kotoa''. Kun kantasuomen partitiivi siirtyi eronnon tehtävästä muun muassa runsaskäyttöiseksi subjektin ja objektin sijaksi (nykyiseksi partitiiviksi), mahdollisuudet käyttää partitiivia erontona kaventuivat ja joihinkin kantasuomen murteisiin alkoi kehittyä eksessiivi.<ref name=kielikello31970> </ref>
===Suomi===
[[Suomen kieli|Suomen]] kielessä eksessiivi esiintyy harvinaisena [[pohjalaismurteet|pohjalaismurteissa]], [[kaakkoismurteet|kaakkoismurteissa]] ja [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] eteläosissa. Kaakkoismurteissa ja savolaismurteissa sen sijapääte on -nta/-ntä ja pohjanmaalla -ta/-tä. Merkitys liittyy [[essiivi]]in ja [[translatiivi]]in: ''Valittiin presidentiksi, toimi presidenttinä, erosi presidentintä''. Tässä tapauksessa yleiskielen on pakko korvata eksessiivi kömpelöllä kiertoilmauksella: erosi presidentin virasta. Eksessiiviä on aika ajoin yritetty suosittaa käyttöön suomen kielessä, mutta vailla menestystä. Eräiden sanojen yhteydessä se ilmaisee paikkaa.<ref name=kielikello31970> </ref>
Esimerkkejä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/546|nimeke=Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi)|julkaisu=Kielitoimiston ohjepankki|viitattu=2020-07-22}}</ref>:
* koto'''nta'''
* opettaja'''nta'''
Rivi 13 ⟶ 15:
* ulko'''nta'''
* taka'''nta'''
* sii'''ntä'''
Pohjalaisissa ja eteläkymenlaaksolaisissa murteissa eksessiivi on yksinomaan käytössä paikkojen yhteydessä. Merkitys on identtinen yleiskielen "kotoa, takaa, ulkoa" muotojen kanssa, eli se ilmaisee siirtymistä paikasta toiseen: ”Hain repun kotoonta”, ”Auto ajoi eteen kolmion takaanta”, ”Opettelin sen ulkoonta”. Yllä olevan listan esimerkeistä poiketen kantasanan loppuvokaali pidentyy:
Rivi 20 ⟶ 22:
* ulkoo'''nta''' / ulkoo'''ta'''
* takaa'''nta''' / takaa'''ta'''
''
==Karjala==
[[Karjalan kieli|Karjalan]] kielessä eksessiivin pääte on sama kuin [[essiivi]]n eli ''-na'' tai toisinaan pelkkä ''-n''. Eksessiiviin perään liittyy usein postpositio ''päi''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kaino.kotus.fi/digitointi/pdf/Ahtian_sana-_ja_aanneoppi.pdf|nimeke=Karjalan kielioppi|tekijä=E. V. Ahtia|tiedostomuoto=pdf}}</ref> Esimerkki:
: ''Poiga heitettih ta1oin vanhimi'''na''' ('''päi''') '...erotettiin talon isännyydestä'
===Viro===
Rivi 31 ⟶ 34:
==Katso myös==
* [[Separatiivi]]
==Kirjallisuus==
Rivi 37 ⟶ 40:
==Aiheesta muualla==
* [http://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2009)/potkut_ministerinta Potkut ministerintä] – Heikki Hurtta, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus <!--([https://web.archive.org/web/20141110100405/http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1029 Archive.org])-->
==Lähteet==
{{viitteet}}
{{tynkä/Kieli}}
| |||