Ero sivun ”Juha Vainio” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
→‎Ura lähtee kunnolla käyntiin: Kappaleen nimi korjattu.
(→‎Ura lähtee kunnolla käyntiin: Kappaleen nimi korjattu.)
[[Kuva:Juha Vainio, Eino Grön ja Olavi Virta 1965.jpg|thumb|left|300px|Juha Vainio, [[Eino Grön]] ja [[Olavi Virta]] vuonna 1965.]]
 
Vainio työskenteli paljon, sillä hän toimi sanoittajana [[Finnlevy|Fazerilla]] kuukausipalkalla ja teki samalla omia kappaleita. Hänen suomeksi sanoittamiaan kansainvälisiä hittejä ovat muun muassa [[Danny]]n esittämä ”Piilopaikka” ja [[The First]]in esittämä ”Nyt meni”Meni hermot”, joka nosti yhtyeen suureen suosioon.<ref>Ikävalko 1998, s. 125.</ref> Vainio kuitenkin myöhästeli sovituista studiosessioista, mikä ärsytti yhtyeitä ja levy-yhtiön johtoa. 30-vuotiaana Vainio teki erään tunnetuimmista käännöstöistään, [[Fredi]]n esittämän kappaleen ”[[Kolmatta linjaa takaisin]]”.<ref>Ikävalko 1998, s. 126.</ref> Menestys oli myös [[The Beatles]]in kappaleen ”[[Penny Lane]]” suomenkielinen versio ”[[Rööperiin]]”, jonka levytti [[Pepe Willberg]]in johtama [[Jormas|Jormas-yhtye]].
 
Tilaustöiden ohella Vainio loi näyttävän soolouran, vaikkei pitänytkään itseään laulajana eikä säveltäjänä vaan ennen kaikkea sanoittajana. Hän kuitenkin sävelsi monia lauluja. Alkuun hän teki yhteistyötä [[Pertti Metsärinne|Pertti Metsärinteen]] yhtyeen kanssa, ja he levyttivät kappaleen ”Hum-Boogie”.<ref>Ikävalko 1998, s. 100.</ref> Vainion ensimmäisiä omia kappaleita olivat lisäksi ”Jos vain saisin nastahampaan takaisin” vuodelta 1964,<ref name="Sivu 103"/> ”Suolaa, suolaa, enemmän suolaa” ja ”Juhannustanssit” vuodelta 1965.<ref name="Sivu 104"/> Vainion ensimmäinen levyjulkaisu oli vuonna 1966 ''[[Juha ”Watt” Vainio (albumi)|Juha ”Watt” Vainio]]'', jolla nuo kappaleet olivat.<ref name="LL 102">''Legendan laulut'', s. 102</ref> Levy ei ollut varsinainen studioalbumi vaan pikemminkin singlekokoelma.
1 695

muokkausta