Ero sivun ”Maunu Hyvä” versioiden välillä

Maunu oli maanpaossa [[Novgorod|Novgorodissa]] vuodet [[1028]]–[[1035]]. Vuonna 1028 hänen isänsä Olavi Pyhä joutui pakenemaan [[Kiovan Venäjä|Kiovan Venäjälle]] [[Jaroslav Viisas|Jaroslav Viisaan]] hoviin Novgorodiin yhdessä Magnuksen kanssa, jättäen matkalla Astrid-äidin Ruotsiin. Magnuksen äidin sisarpuolen, ja Jaroslav viisaan vaimon Ingegerdin suostuttelusta Magnus jäi Novgorodiin, kun isä Olavi palasi Norjaan vuonna 1030. Tuona vuonna Olavi kuoli [[Stiklestadin taistelu|Stiklestadin taistelussa]] Norjan kruunusta. Isän kuoltua Jaroslav Viisas otti Magnuksen osaksi kotiväkeään, ja hän asui ja kasvoi Novgorodissa. Maunu palasi Norjaan [[Knuut Suuri|Knuut Suuren]] kuoltua. Norjan ylimystö oli kyllästynyt tanskalaisten valtaan ja valitsi Maunun kuninkaaksi. Tanskan kuninkaan [[Knuut III Hardeknut|Hardeknutin]] kuoltua Maunusta tuli myös Tanskan hallitsija [[Sven Estridinpoika|Sven Estridinpojan]], Knuut Suuren sisarenpojan, perimisvaateista huolimatta. Tanskan etelärajalla oli kapinointia, mutta Maunu voitti [[1043]] tärkeän taistelun [[Lyrskov Hede]]ssä. Hänen [[lisänimi|lisänimensä]] sanotaan tulleen tuosta taistelusta. Sven ei kuitenkaan luopunut kruununtavoittelusta vaan hänen ja Maunun välillä oli useita yhteenottoja. He tekivät lopulta sopimuksen, jonka mukaan Svenistä tuli Tanskan [[jaarli]].

 

 

Vuonna 1047 Maunu putosi hevosen selästä, mikä aiheutti hänen kuolemansa. Kuolinvuoteellaan hänen on sanottu julistaneen Svenin perijäkseen Tanskassa ja Haraldin Norjassa. Hänen ruumiinsa tuotiin Norjaan ja hänet haudattiin [[Trondheim]]in katedraaliin, johon myös hänen isänsä oli haudattu. Hänen kuollessaan [[Olavi Pyhä]]n suora linja lakkasi hallitsemasta ja palasi kruunulle vasta vuonna [[1280]] jolloin [[Eerik II Maununpoika]] (periytyi äitinsä kautta Maunun sisaresta) nousi valtaan.