Ero sivun ”Käännökset latinaan keskiajalla” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Parinsadan vuoden kuluessa 1100- ja 1200-luvuilla käännettiin jokseenkin kaikki tärkeäksi koettu antiikin ajan kreikankielinen kirjallisuus joko kreikasta tai arabiasta latinaksi. Lisäksi käännettiin uudempaa arabialaista kirjallisuutta. Käännösliike oli osoitus kiihkeästä tiedonjanosta, joka kohdistui kielimuurin taakse jääneeseen tietoon. Kirjallisuuden kääntäminen toi kreikkalaisen tieteen klassikot ja arabialaisen tieteen saataville myös lännessä. Käännösliikkeen keskuksia olivat Toledo, Napoli, Sisilia ja [[Mont Saint-Michel|Mont Saint-Michelin]] luostari Bretagnessa. Toimintaa tukivat useat hallitsijat, kuten Kastilian [[Alfonso X Viisas|Alfonso X]] ja Sisilian [[Fredrik II (keisari)|Frederik II]].
 
Yhteys antiikin tieteelliseen kirjallisuuteen oli katkennut, kun Rooman valtakunta oli 400-luvulla jakautunut kahteen osaan ja kreikan taito jäänyt itäiseen puoliskoon eli Bysanttiin. Länsi-Euroopan pitkä taantuma ja latinan hajoaminen kansankieliksi oli vähentänyt kosketusta myös latinankieliseen kirjallisuuteen. Eurooppalaisten kiinnostus oman sivistyksen juuriin kuitenkin säilyi ja tuli esiin toisiaan seuraavissa "[[Renessanssi|renessansseissa"]]. Niistä ensimmäinen oli 800-luvun [[karolinginen renessanssi]] nykyisessä Pohjois-Ranskassa. Eurooppalaisten tiedonhalu ulottui myös arabiankieliseen kirjallisuuteen, minkä takia sitäkin käännettiin latinaksi. Tärkeimmät teokset siirtyivät vasta perustettujen yliopistojen ohjelmiin ja levisivät sitä kautta laajalle. Kuitenkin vasta suoraan kreikkalaisista alkuperäisteoksista tehdyt käännökset, jotka eivät enää perustuneet kreikkalaisten teosten arabialaisiin käännöksiin, vaikuttivat ratkaisevasti modernin tieteen ja tieteellisen vallankumouksen syntyyn Euroopassa. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Rossi, Paolo|Nimeke=Modernin tieteen synty Euroopassa|Vuosi=2010|Sivu=77|Julkaisija=Vastapaino}}</ref>{{Lähde tarkemmin}}
 
== Islam ja Euroopan sivistys ==
6 299

muokkausta