Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 19045068, jonka teki Toivo ja Toivo (keskustelu)Lähteistettyjen tekstien muuttaminen ilman uutta lähdettä
Merkkaus: Kumoaminen
Kumottu muokkaus 19045066, jonka teki Toivo ja Toivo (keskustelu)Lähteistettyjen tekstien muuttaminen ilman uutta lähdettä
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 115:
{{Pääartikkeli|[[Keskiajan tekniikka]]}}
=== Varhaiskeskiaika ja Bysantti ===
Rooman valtakunta hajosi vuonna 476 [[Germaanit|germaanien]] valtaukseen, ja Eurooppaan muodostui monia valtioita, jotka eivät varsinkaan varhaisella [[Keskiaika|keskiajalla]] jättäneet jälkeensä niin suurenmoisia esineitä ja kirjoituksia kuin varhaisemmat kulttuurit. Rooman hajoaminen tapahtui vähitellen, ja monet germaanit hankkivat roomalaisen koulutuksen. 200-luvulla Rooman legioonien upseereista puolet oli germaaneja. [[Kansainvaellusaika|Kansainvaellusten aikana]] Euroopan väestö väheni ja talous taantui, mikä vaikeutti tekniikan kehittämistä ja myös olemassa olevan tekniikan ylläpitoa. Rooman aikaiset rakennukset ja tiet alkoivat rappeutua. Germaanit säilyttivät monia roomalaisia instituutioita, kuten [[roomalainen oikeus|roomalaisen oikeuden]]. [[Latina]] säilyi kulttuurikielenä kirkon avulla. Erityisesti Itä-Rooma eli [[Bysantin valtakunta]] jatkoi antiikin perinnön vaalimista, ja sillä oli myös yhteyksiä itään. [[Konstantinopoli]]ssa vihittiin 537 [[Hagia Sofia]]n kirkko, jonka kupoli kohoaa 56 metriä lattiasta. Itä-Rooma oli valtiona oikeauskoinen ja yksivaltiaiden hallitsema, mikä oli jo pysäyttänyt helleenisen kauden tieteellinen kehityksen [[Aleksandria]]ssa, kun islaminuskoiset valloittivat sen 600-luvulla. Valloittajien haltuun joutui laaja kokoelma antiikin kirjallisuutta, joka päätyi [[Bagdad]]iin perustettuun yliopistoon.<ref>Wiio 2007, s. 202</ref> Välimeren alueen yhtenäisyys päättyi arabien valloitettua Espanjan 700-luvulla. [[Islamilainen kulttuuri]] kukoisti 800–900 luvuilla. Bagdadiin syntyi matematiikan koulukunta, jolta periytyvät termit [[algebra]] ja [[algoritmi]].<ref>Wiio 2007, s. 203</ref> Bysantin valtakunta tuhoutui turkkilaisten [[Konstantinopolin piiritys|valloitettua Konstantinopolin]] vuonna 1453.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Kirsi Vainio-Korhonen: Keskiajan taantuma Länsi-Euroopassa; Bysantti ja islamilainen maailma, s. 75–76.</ref>
[[Tiedosto:Song Dynasty Hydraulic Mill for Grain.JPG|thumb|Kiinalainen [[Pohjoinen Song-dynastia|Pohjoisen Song-dynastian]] aikainen vesivoimalla toimiva myyly]]
Bysantin kautta Euroopan maanviljelyssä otettiin käyttöön roomalaisten kehittämä rautavahvistettu [[aura (maanviljely)|aura]], jota slaavit olivat alkaneet käyttämään jo 500-luvulla. Auralla voitiin käsitellä Euroopassa yleisiä kosteita lietemaita, jotka olivat myös hedelmällisiä. Pellot [[kyntäminen|kynnettiin]] [[härkä|härkien]] avulla kunnes 800-luvulla keksittyjen ”hirttämättömien” [[valjaat|valjaiden]] ja [[hevosenkenkä|hevosenkengän]] ansiosta auran vetämiseen voitiin käyttää [[hevonen|hevosta]], jolla saatiin aikaan suurempi voima ja nopeampi kulku. Näillä keinoilla maanviljelyn tehokkuus nousi jopa puolella. Kun käyttöön otettiin myös vuoroviljely, saatiin aikaan maatalouden vallankumous. Tämän tuotannollisen ylijäämän turvin pystyttiin käynnistämään laaja kirkkojen rakennustyö Euroopan joka puolella.<ref name="Adams, s. 22">Adams, s. 22 .</ref>