Ero sivun ”Sumer” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
→Talous: Muokkaus |
||
Rivi 61:
Sumerilaisen yhteiskunnan perusyksikkö oli perhe, jonka pää oli mies. Yhteiskunta toimi miesten ehdoilla. Orjia saatiin myös sotavangeista. Silti heihin ei suhtauduttu erityisen negatiivisesti. Mies saattoi myydä lapsensa tai vaimonsa orjaksi. Orjia käytettiin raskaissa töissä ja jalkavaimoina. Jalkavaimoja siedettiin, vaikka pääasiallinen avioliiton muoto oli yksiavioisuus. Sumerilaisen yhteiskunnan alussa kirjoitusta opetettiin vain tuleville papeille, myöhemmin muillekin maksua vastaan. Metallipainoja käytettiin rahoina.
Sumerilaiset kävivät kauppaa laajalti lähialueidensa kanssa. Kauppa-alue ulottui Egyptiin ja Arabian niemimaan alueen lisäksi myös Välimerelle ja Intiaan sekä Kaukasukselle, joten kauppaa tehtiin jopa tuhansien kilometrien päähän. Tavara kulki [[karavaani]]na ja kaisla- ja puualuksilla. Kauppa oli suurliikemiesten käsissä. Merikauppa laajeni huomattavasti noin vuoden 3000 eaa. jälkeen. Sumeri itse vei tekstiilejä ja ehkä myös viljaa. Maa hankki puuta, metallia ja kiveä vuoristosta.
Toimeentulon kannalta tärkein tulonlähde oli jokivarsien ympäristöön sijoittunut maanviljely. Sumerin alue oli vuonna 3500 eaa. kosteata joensuistoa ja tulvatasankoa. [[Persianlahti]] ulottui nykyisen [[Basra]]n yli muinaisten [[Ur]]in ja [[Eridu]]n kaupunkien lähelle. Sumerilaisten keinokastelujärjestelmä mahdollisti viljelyksen alueilla, joissa satoi vuoden aikana vain 100 millimetriä vettä tai tulvat eivät riittäneet kunnolliseen satoon. Sumerilaiset kylvivät [[ohra]]a ja [[vehnä]]ä, mutta keinokastelun aiheuttama maan suolaantuminen johti lopulta siihen, että ohranviljelyksestä tuli hallitseva, sillä ohra sietää enemmän suolaa kuin vehnä. Kylvö oli harvaa, noin 28 litraa hehtaaria kohden, joka tuotti kuitenkin noin 80–100-kertaisen sadon, heikommin 50-kertaisen.<ref>Salonen, s. 49.</ref>
| |||