[[Tiedosto:Alko interior 20190202.jpg|thumb|Valtion omistamalla [[Alko]]lla on yksinoikeus yli 5,5-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin Suomessa.]]
'''Suomen alkoholipolitiikan''' ohjenuorana on useimmiten pidetty [[Alkoholijuoma|alkoholin]] haittojen minimointia, mihinjohon on pyritty rajoittamalla kohdistamalla interventio kaikkiin kansalaisiin ja vähentämällä kokonaiskulutusta hinnan ja saatavuuden sääntelyn kautta. Suomalaisessa alkoholipolitiikassa on keskitytty yhteiskunnalliseen lähestymistapaan, jossa [[Alkoholijuomien käyttö|alkoholin käyttöä]] tarkastellaan osana yhteiskuntaa ja sen toimintamekanismeja. Tällöin kyse on sosiaalisen ilmiön ja juomistapahtuman tarkastelusta. Tämä poikkeaa lääketieteellisestä yksilönäkökulmasta, jossa alkoholikysymys nähdään liittyvän yksilöihin jotka muodostavat osan kansasta.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Purkautuvat normit : suomalainen alkoholikulttuuri ja alkoholipolitiikka 2010-luvulla | Julkaisija = Tampereen yliopisto | Vuosi = 2017 | Tekijä = Anna-Mari Österlund | Sivu = 18 | Selite = Sosiaalipolitiikan Pro-gradu | www = http://tampub.uta.fi/handle/10024/101749 | Viitattu = 6.6.2018}}</ref> Alkoholin kulutuksen tiedetään jakautuvan hyvin epätasaisesti ja eniten juova kymmenys kuluttaa puolet kaikesta alkoholista. Epätasaisesta jakautumisesta huolimatta, [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen]] (THL) mukaan suomalaisessa alkoholipolitiikassa ei pidä keskittyä suurkuluttajien ja ongelmakäyttäjien tunnistamiseen ja hoitamiseen.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Purkautuvat normit : suomalainen alkoholikulttuuri ja alkoholipolitiikka 2010-luvulla | Julkaisija = Tampereen yliopisto | Vuosi = 2017 | Tekijä = Anna-Mari Österlund | Sivut = 16–17 | Selite = Sosiaalipolitiikan Pro-gradu | www = http://tampub.uta.fi/handle/10024/101749 | Viitattu = 6.6.2018}}</ref> Tämä johtuu siitä, että vain vähemmistö suomalaisista on puhtaita kohtuukuluttajia ja suurin osa alkoholihaitoista koituu muille kuin eniten kuluttavalle vähemmistölle. Lisäksi koko väestöön kohdentuvat toimet vaikuttavat myös suurkuluttajiin, koska juomiskulttuuri muodostaa kokonaisuuden, jossa yksittäiset juojat vaikuttavat toisiinsa juomistaan koskevassa päätöksenteossa. Suurkuluttajien osuus väestöstä kasvaa ja vähenee väestön kokonaiskulutuksen kasvaessa ja vähetessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://archive.is/bDwSI#selection-1029.6-1029.106 | Nimeke = Juomisen riskit eivät koske vain pientä vähemmistöä | Tekijä = Pia Mäkelä, Heli Mustonen | Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Viitattu = 6.6.2018}}</ref>
2008–2017 alkoholin kokonaiskulutuksen vähentyminen selittyy 70-prosenttisesti talouteen liittyvillä tekijöillä, yksistään 56-prosenttisesti alkoholiveron korotuksiin.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10804926 Uusi alkoholilaki ei lisännytkään kulutusta – Syy oli vahvan oluen ja lonkeron hinta] Yle 28.5.2019.</ref>
