Versio 17. maaliskuuta 2020 kello 18.10 muokkaa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta vuosilukulinkkejä pois ← Vanhempi muutos		Versio 17. heinäkuuta 2020 kello 00.10 muokkaa kumoa Linkkerpar (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 47 641 muokkausta Risan linkin tilalle kaksi uutta ja pientä laajentelua, yhden risan päivitys webarchivesta ja rinnalle uudempi. Viitemallineita ja viilausta. Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Vankeus''' on [[rikos\|rikoksesta]] tuomitulle määrättävä [[vapausrangaistus]]. Vankeus tuomitaan joko ehdollisena tai ehdottomana. Näistä rikoksentekijä joutuu [[vankila]]an vain ehdottoman vankeuden tapauksessa. Vankeusrangaistus on toisaalta tehokas keino eristää rikoksentekijöitä ja antaa yhteiskunnalle signaali jonkin toiminnan epäsuotavuudesta, toisaalta vankeus helpottaa rikoskierteeseen suistumista, kun vankiloissa rikoksentekijät tapaavat muita rikollisia ja muodostavat verkostoja. Näin ollen vankeus ei yleensä edistä rikollisten paluuta takaisin normaaliyhteiskuntaan. Sen sijaan tapahtuu sitoutumista rikolliseen [[alakulttuuri]]in, ja rikoksettoman elämäntavan ylläpitämistä edistävät sosiaaliset sidokset heikkenevät.<ref>~~Papp,~~{{Verkkoviite G.\| Osoite = [http://www.ksh.hu/statszemle_archive/2012/2012_K16/2012_K16_046.pdf \| Nimeke = Prisonization and/or Criminalization? Some Theoretical Considerations and Empirical Findings.] \| Tekijä = Papp, Gábor \| Ajankohta = 2012 \| Julkaisu = Hungarian ~~statistical~~Statistical ~~review~~Review, ~~special~~Special ~~number~~Number 16. \| Viitattu 45= 4.4.2016 \| Kieli = {{en}}}}</ref> Lisäksi vankilassa pito on kallista (vuonna 2011 keskimäärin 205 €/päivä/vanki<ref>~~[http~~{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteetjauutiset/2012_0/03/yhdyskuntapalveluuntuomituistakolmasosa-vangeistaallepuolettekeeuudenrikoksen.html ~~Rikosseuraamuslaitos:~~\| Nimeke = Yhdyskuntapalveluun tuomituista kolmasosa – vangeista alle puolet tekee uuden rikoksen] \| Ajankohta = 19.3.2012 \| Julkaisu = Rikosseuraamuslaitos – RISE \| Viitattu = 16.7.2020}}</ref>). Vankeutta ei ole ongelmistaan huolimatta voitu korvata muillakaan rangaistusmuodoilla. Sen käyttöä on kuitenkin viime aikoina{{milloin}} painotettu siten, että kun ennen omaisuusrikokset olivat merkittävä kalterien taakse vievä syy, nykyisin vankiloissa kärsitään pääasiassa väkivalta- ja [[Huumausainerikos Suomessa\|huumausainerikoksista]] tuomittuja rangaistuksia. Osavaikutuksensa vähäiseen vankilukuun (vuonna 1999 noin 2 800) oli yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen kaltaisilla vaihtoehtorangaistuksilla. Vuoden 2000 jälkeen vankiluku on kasvanut voimakkaasti; vuonna 2005 saavutettiin jo 4 000 vangin raja. [[Valvontarangaistus]] otettiin Suomessa käyttöön 2011.<ref name="OMVR">{{ Verkkoviite \| ~~Osoite~~Arkisto = https://web.archive.org/web/20111026034906/http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Seuraamusjarjestelma/Valvontarangaistus \| ~~Nimike~~Arkistoitu = ~~Valvontarangaistus~~26.10.2011 ~~Oikeusministeriön~~\| ~~selventämänä~~Nimike = Valvontarangaistus \| Julkaisija = Oikeusministeriö \| Ajankohta = 20.11.2011 \| Viitattu = 29.8.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://oikeusministerio.fi/-/elektroniskt-overvakningsstraff-ska-inforas \| Nimeke = Tiedote, Sähköinen valvontarangaistus käyttöön \| Ajankohta = 6.4.2011 \| Julkaisu = Oikeusministeriö \| Viitattu = 16.7.2020}}</ref> [[Tutkintavankeus]] on turvaamistoimi, joka toteutetaan ennen oikeudenkäyntiä ja sen aikana. Tutkintavanki muuttuu vankeusvangiksi, kun ehdoton vankeusrangaistus tulee mahdollisen muutoksenhaun jälkeen täytäntöönpanokelpoiseksi eli rangaistuksen suorittaminen alkaa. Rivi 14: Vankeuden tarkoituksena on rikosten estäminen. Sen ehkäisevä vaikutus kohdistuu yksilöön ja yhteiskuntaan. Yksilön vankeus eristää muusta yhteiskunnasta, jolloin tämä yksilö ei valvottuna voi tehdä rikoksia. Yhteiskunnan kannalta vankeus toimii ennaltaehkäisevästi, koska sillä osoitetaan, että tietyistä teoista seuraa rangaistus eli ne ovat epäsuotavia. Vankeuden vaikutuksia selittävät eri näkökulmista muun muassa [[Rehabilitatiivinen rangaistusteoria\|rehabilitatiivinen]] ja [[Retributiivinen rangaistusteoria\|retributiivinen rangaistusteoria]]. On monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla on pyritty vähentämään vankien epäoikeudenmukaista kohtelua. Tällaisia ovat muun muassa YK:n [[Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus\|KP-sopimus]] ja Euroopan ihmisoikeusjulistus.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =~~Anne~~ Hartoneva, Anne et al. \| Nimeke = Yhdyskuntaseuraamukset ja vankeus \| Vuosi = 2015 \| Sivu = 100–102 \| Julkaisija = Tietosanoma \| Isbn = 978-951-885-381-0}}</ref> == Määräaikaisen vankeusrangaistuksen pituus == Rivi 27: Ennen 1. lokakuuta 2006 voimaan astunutta vankeuslakia [[armahdus]]oikeus on ollut [[Suomen tasavallan presidentti\|tasavallan presidentillä]]. Uudistuksessa kumottujen säädösten mukaan armahdus voitiin myöntää vain anomuksesta eikä mitään automaattista käsittelyä ollut. Tasavallan presidentin armahdusoikeus säilyy edelleen, Helsingin hovioikeuden rinnalla. Joissain maissa vankeusrangaistukset voivat ylittää syytetyn todennäköisen eliniän. Esimerkiksi Thaimaassa eräs nainen sai 141 078 vuoden vankeusrangaistuksen, mutta Thaimaassa on laki jonka perusteella vankilasta pääsee 20 vuoden kuluttua tomion pituudesta riippumatta. Samoin Espanjassa [[Madridin junapommit 11. maaliskuuta 2004\|Madridin junapommi-iskuista]] 42 924 vuoden vankeusrangaistuksen saanut terroristi Otman el-Gnaoui joutuu istumaan tuomiostaan vain 40 vuotta.<ref name="IL.141_078.vuotta">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2016041221404985 \| Nimeke = Pisimmät vankeustuomiot: Nainen sai 141 078 vuotta vankeutta \| Tekijä = Mäkelä, Katariina \| Ajankohta = 12.4.2016 \| Julkaisu = Iltalehti \| Viitattu = 16.7.2020}}</ref> Yhdysvalloissa tuomiot joiden pituus on satoja tai tuhansia vuosia ovat tavallisia, mutta siellä vapauteen pääsemiseksi voi ainoastaa anoa armahdusta.<ref name="IL.141_078.vuotta"/><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9194464 \| Nimeke = "Kymmenien vuosien tuomioissa ei olisi järkeä" – rikolliset saavat oikeudelta paljousalennuksen \| Tekijä = Meritähti, Päivi \| Ajankohta = 29.9.2016 \| Julkaisu = Yle Uutiset \| Viitattu = 16.7.2020}}</ref> Joissain maissa vankeusrangaistukset voivat ylittää syytetyn todennäköisen eliniän. Esimerkiksi Filippiineillä on tuomittu 14 000 vuoden vankeusrangaistukseen.<ref>[http://m.hs.fi/inf/infomo?site=hstxt&view=news_ulkomaat_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1135260378793 HS] {{404}}</ref> == Ehdollinen vankeus == Rivi 42: Hyvin lyhytkin{{selvennä\|kuinka lyhyt? pyydetty 12.12.2016}} vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdottomana{{Lähde\|pyydetty=12.12.2016}}, mikäli tuomittu on osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä tai on ollut tarkoituksenmukaista estää tai keskeyttää rikollisen toiminnan jatkaminen. Ehdoton vankeusrangaistus suoritetaan joko suljetussa vankilassa tai avolaitoksessa. [[Avovankila\|Avovankiloihin]] sijoitetaan henkilöitä, joiden katsotaan sinne soveltuvan ja joiden ei voida olettaa poistuvan sieltä ilman lupaa. [[~~Avolaitos~~Avovankila\|Avolaitoksissa]] voidaan tehdä työtä tai opiskella. Työstä maksetaan palkkaa, josta menee kuitenkin ennakonpidätyksen lisäksi ylläpitokustannuksia. Avolaitokset eroavat huomattavasti suljetuista vankiloista. Vuodesta 1998 lähtien on ollut mahdollista myös sijoittaa vanki tarkasti valvottuna johonkin ulkopuoliseen yksikköön, jossa hän saa [[päihde]]~~huoltoa~~hoitoa tai vastaavaa apua. Tavoitteena on parantaa vangin selviytymistä normaalielämässä. ''[[Valvottu koevapaus]]'' otettiin käyttöön 1. lokakuuta 2006. == Katso myös == * [[Vanki]] * [[Suomen rikoslaki]] * [[Oikeuslaitos]] * [[Vankila]] * [[Avovankila]] * [[Työsiirtola]] == Lähteet == {{Viitteet}} == Aiheesta muualla == * [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki Finlex-tietopankissa] * [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050767 Vankeuslaki Finlex-tietopankissa] * [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050768 Tutkintavankeuslaki] == Kirjallisuutta ==▼ * {{Kirjaviite \| www = https://vaory.fi/_files/200000106-f39320066d/Paivakerrallaan.pdf \| Tekijä = Lapintie, Anastasia (toimittanut) \| Nimeke = Päivä kerrallaan : opas läheiselle ja rangaistukseen tuomitulle \| Vuosi = 2018 \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Vankien Omaiset VAO ry / Kriminaalihuollon tukisäätiö \| ISBN = 978-952-93-1700-4 \| Viitattu = 16.7.2020}} * {{Kirjaviite \| Tekijä = Fassin, Didier & Gomme, Rachel \| Nimeke = Prison worlds : an ethnography of the carceral condition \| Vuosi = 2017 \| Julkaisupaikka = Malden, MA \| Julkaisija = Polity Press \| ISBN = 978-1-5095-0755-9 \| Kieli = {{en}}}} * {{Kirjaviite \| Tekijä = Scharff Smith, P. & Ugelvik, Thomas (toimittaneet) \| Nimeke = Scandinavian penal history, culture and prison practice : embraced by the welfare state? \| Vuosi = 2017 \| Julkaisupaikka = London, UK \| Julkaisija = Palgrave Macmillan \| ISBN = 9781137585288}} ▲==Kirjallisuutta== * Anastasia Lapintie (toim.): ''[http://www.vankienomaiset.fi/files/243-Paivakerrallaan_8_2016.pdf Päivä kerrallaan : opas läheiselle ja rangaistukseen tuomitulle.]'' 2. p., Helsinki : Vankien omaiset VAO, 2016. ISBN 978-952-93-1700-4. * Fassin, Didier: ''Prison Worlds : An Ethnography of the Carceral Condition.'' Malden, MA : Polity Press, 2017. ISBN 978-1-5095-0755-9. * ''Scandinavian Penal History, Culture and Prison Practice : Embraced by the Welfare State?'' Peter Scharff Smith, Thomas Ugelvik (toim.). Basingstoke : Palgrave Macmillan, 2017. ISBN 978-1-137-58528-8. {{Metatieto}}

Ero sivun ”Vankeus” versioiden välillä