Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä

1 077 merkkiä poistettu ,  20 päivää sitten
WHO:n arvio itämisajasta yksittäistutkimuksen tilalle, raskaudesta jo omassa artikkelissaan, WHO:n arvioita taudin kestosta vanhan tilalle, tietoa pitkäaikaisvaikutuksista
("Lieväkin koronavirustauti saattaa oireilla..." tyypillinen kesto mainitaan jo: "...noin 837 päivää..."; perusuusiutumisluvusta puhuminen on ehkä turhaa (joissain maissa tauti leviää, joissain se on pysäytetty, ja luku on sen mukainen, mutta itse viruksesta riippumaton); "Vasta-aineet ja T-solut"-sarake kohtaan tartunnan uusiutuminen; RT-PCR karsintaa (pääartikkeli RT-PCR kattaa yleisellä tasolla testin periaatteet))
(WHO:n arvio itämisajasta yksittäistutkimuksen tilalle, raskaudesta jo omassa artikkelissaan, WHO:n arvioita taudin kestosta vanhan tilalle, tietoa pitkäaikaisvaikutuksista)
'''COVID-19''' (lyhenne englanninkielen sanoista ''coronavirus disease 2019'' eli koronavirustauti 2019)<ref name=":who">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200211-sitrep-22-ncov.pdf|nimeke=Novel Coronavirus (2019-nCoV)|ajankohta=2020-02-11|julkaisija=World Health Organization|viitattu=2020-02-12}}</ref> on sairaus, jonka aiheuttaa koronavirus [[SARS-CoV-2]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=AE Gorbalenya et al|Otsikko=Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus – The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group|Julkaisu=bioRxiv|Ajankohta=2020-02-11|Doi=10.1101/2020.02.07.937862|www=https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.02.07.937862v1}}</ref> Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen [[koronaviruspandemia 2019–2020|koronaviruspandemian]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11252573|nimeke=WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=11.3.2020|viitattu=2020-03-11}}</ref>
 
COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys, yskökset ja hengitysvaikeudet.<ref name=":2" /> Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista [[keuhkokuume]]en, joka voi johtaa vaaralliseen [[äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä|äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään]].<ref name=":1119" />
 
[[Maailman terveysjärjestö]]n mukaan kuolleisuus COVID-19-tautiin on keskimäärin 3,4 prosenttia.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19---3-march-2020|nimeke=WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 - 3 March 2020|ajankohta=2020-03-03|viitattu=2020-03-05}}</ref> Tauti on hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. Esimerkiksi Kiinassa ilmenneessä 72 000:ssa tautitapauksessa yli 80-vuotiailla kuolleisuus tautiin oli noin 15 prosenttia ja 10–39-vuotiailla 0,2 prosenttia.<ref name=":10">{{Lehtiviite|Otsikko=The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) – China, 2020|Julkaisu=Chinese Journal of Epidemiology|Ajankohta=2020|Vuosikerta=41|Numero=2|Sivut=145–151|Tunniste=[http://weekly.chinacdc.cn/en/article/id/e53946e2-c6c4-41e9-9a9b-fea8db1a8f51 Englanninkielinen käännös]|Doi=10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003|Issn=0254-6450|www=http://html.rhhz.net/zhlxbx/004.htm}}</ref> Tauti voi olla vaarallinen myös nuoremmille. [[Yhdysvaltain tautikeskus|Yhdysvaltain tautikeskuksen]] mukaan esimerkiksi noin 14–21 prosenttia 20–44-vuotiaista tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa ja 2–4 prosenttia [[tehohoito]]a.<ref name=":14">{{Lehtiviite|Otsikko=Severe outcomes among patients with coronavirus disease 2019 (COVID-19) – United States, February 12–March 16, 2020|Julkaisu=Morbidity and Mortality Weekly Report|Ajankohta=2020|Numero=69|Doi=10.15585/mmwr.mm6912e2|Issn=0149-2195|www=https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/69/wr/mm6912e2.htm}}</ref> Lapsilla oireet ovat aikuisia lievemmät ja vain hyvin harvat kuolevat tautiin, mutta alle 1-vuotiaista vauvoista joka kymmenes voi saada vakavia oireita.<ref name=":7">{{Lehtiviite|Tekijä=Y Dong et al|Otsikko=Epidemiological characteristics of 2143 pediatric patients with 2019 coronavirus disease in China|Julkaisu=Pediatrics|Ajankohta=2020|Vuosikerta=145|Numero=3|Pmid=32179660|Doi=10.1542/peds.2020-0702|Issn=1098-4275|www=https://pediatrics.aappublications.org/content/early/2020/03/16/peds.2020-0702.long}}</ref>
 
[[Mediaani]]aikaCOVID-19 tartunnastaalkaa oireidenoireilemaan ilmenemiseenkeskimäärin on5–6 3päivän päivää,kuluttua mutta taudin itämisaika voi olla lyhyempi tai pidempivirustartunnasta.<ref name=":112" /> Siksi Suomessa suositeltu [[karanteeni]]aika on 14 päivää oireettomille, joilla epäillään olevan tartunta.<ref name=":6" /> COVID-19:n parantuminen voi kestää noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen.<ref name=":12" /> Tartunta voi tosin osalla olla oireeton.<ref name=":8">{{Lehtiviite|Tekijä=Y Bai et al|Otsikko=Presumed asymptomatic carrier transmission of COVID-19|Julkaisu=JAMA|Ajankohta=2020|Doi=10.1001/jama.2020.2565|www=https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2762028}}</ref>
 
COVID-19 on määritelty Suomessa [[tartuntatauti#Yleisvaaralliset_taudit|yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi]].<ref name=":23">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006406297.html?share=d8976be7bc34ebf9e7b21603c69bd436|nimeke=Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-02-13|viitattu=2020-02-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] 29. tammikuuta 2020 [[Saariselkä|Saariselällä]] lomailleella<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006387778.html|nimeke=Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – Tämä tapauksesta tiedetään nyt|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-01-29|viitattu=2020-01-29}}</ref> ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11192835|nimeke=Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-06}}</ref> Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]] [[Milano]]sta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006418502.html|nimeke=Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen – suora lähetys juuri nyt|julkaisu=Ilta Sanomat|ajankohta=2020-02-25|viitattu=2020-02-26}}</ref>
==== Raskaus ====
{{Pääartikkeli|[[Koronavirustauti raskauden aikana]]}}
 
Raskauden aikana ilmenneitä COVID-19-tapauksia on tutkittu vain vähän. Kuten [[MERS]]:n tai [[SARS]]:n aiheuttavien virusten kohdalla, COVID-19:n aiheuttava virus ei näytä tarttuvan odottavalta äidiltä sikiöön tai vastasyntyneeseen lapseen, joka on syntynyt normaalisti tai [[Keisarileikkaus|keisarinleikkauksella]]. Äidin sairaus kuitenkin voi kasvattaa vastasyntyneen riskiä syntyä [[Keskonen|keskosena]] ja heikentää syntymän jälkeistä terveydentilaa. Eri maiden terveydenhuollon ammattijärjestöistä tai muista järjestöistä osa suosittelee rutiininomaisesti erottamaan COVID-19-tautia potevan äidin ja vastasyntyneen vauvan fyysisesti toisistaan, jottei vauvakin saa tartuntaa. Osa järjestöistä ei suosittele tätä toimenpidettä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=E Mullins et al|Otsikko=Coronavirus in pregnancy and delivery: rapid review|Julkaisu=Ultrasound in Obstetrics & Gynecology|Ajankohta=2020|Pmid=32180292|Doi=10.1002/uog.22014|Issn=1469-0705|www=https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/uog.22014}}</ref> Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ole esittänyt suositusta vastasyntyneen ja sairaan äidin erottamista vastaan tai sen puolesta.<ref name=":33" />
 
=== Itämisaika ===
[[MediaaniMaailmanman terveysjärjestö]]aikan tartunnastamukaan oireidentaudin ilmenemiseenitämisaika on 3keskimäärin vuorokautta5–6 päivää.<ref name=":2" /> Ääritapauksissa oireet ilmenevät 0–24 vuorokauden kuluttua tartunnasta.<ref name=":11">{{Lehtiviite|Tekijä=W Guan et al|Otsikko=Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China|Julkaisu=medRxiv|Ajankohta=2020|Doi=10.1101/2020.02.06.20020974|www=https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.02.06.20020974v1}}</ref> [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]] suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta. Suomessa kunnan tai sairaanhoitopiirin lääkärin on mahdollista asettaa henkilö [[karanteeni]]in seuranta-ajaksi.<ref name=":6" />
 
== Tartunnan uusiutuminen ==
Ei ole varmaa voiko COVID-19-taudin jo sairastunutsairastanut saada sen jälleen jonkin ajanjakson kuluttua. Uusintatartuntoja jo parantuneilla ei kuitenkaan ole todistettavasti ilmennyt. Tällaisia tartuntoja on uutisoitu, mutta niiden osoitettu johtuneen esimerkiksi tautia aiheuttamattomista [[SARS-CoV-2]]-viruksen jäämistä, jotka on havaittu tartunnasta todellisuudessa parantuneilta henkilöiltä otetuista näytteistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.gizmodo.co.uk/2020/07/whats-the-evidence-for-covid-19-reinfection/|nimeke=What’s the Evidence for Covid-19 Reinfection?|tekijä=Ed Cara|julkaisu=Gizmodo UK|ajankohta=2020-07-14|viitattu=2020-07-14}}</ref> Virukselle omalta osaltaan vastustuskyvyn kehittävien kehon tuottamien [[vasta-aine]]iden määrän on havaittu vähenevän valta-osalla nuorista ja vanhoista ihmisistä noin 90 päivän aikana SARS-CoV-2-tartunnan saamisesta. Vasta-aineperusteinen vastustuskyky virusta vastaan saattaa ehkä siten olla lyhytkestoinen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jeffrey Seow, Carl Graham, Blair Merrick, Sam Acors, Kathryn J. A. Steel, Oliver Hemmings|Otsikko=Longitudinal evaluation and decline of antibody responses in SARS-CoV-2 infection|Julkaisu=medRxiv|Ajankohta=2020-07-11|Doi=10.1101/2020.07.09.20148429|www=https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.07.09.20148429v1}}</ref> [[T-solu]]välitteisen vastustuskyvyn virusta vastaan taas on useammassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vasta-aineita pysyvämpää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-immunesystem-idUSKBN24B1D8|nimeke=Scientists focus on how immune system T cells fight coronavirus in absence of antibodies|tekijä=Deena Beasley|julkaisu=Reuters|ajankohta=2020-07-10|viitattu=2020-07-14}}</ref>
 
== Tartunnan ehkäiseminen ==
|0,8&nbsp;%
|}
Eräs taudin vakavissa tapauksissa ilmenevä [[komplikaatio]] on [[äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä]], joka on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa [[sydänlihasvaurio]], [[verenkiertoshokki]] tai [[Munuaisten vajaatoiminta|munuaisvaurio]].<ref name=":55">{{Lehtiviite|Tekijä=D Wang et al|Otsikko=Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China|Julkaisu=JAMA|Ajankohta=2020|Pmid=32031570|Doi=10.1001/jama.2020.1585|www=https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2761044}}</ref>
 
72&nbsp;000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja 5 prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa keuhkojen vajaatoimintaa tai [[verenmyrkytys]].<ref name=":10" />
 
=== SairaudenVirustartunnan kesto ===
72&nbsp;000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja 5 prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa [[Keuhkojen vajaatoiminta|keuhkojen vajaatoimintaa]] tai [[verenmyrkytys]].<ref name=":10" /> Vakavasti sairastuneilla keuhkoihin jää todennäköisesti pysyviä vaurioita. Käytännössä se näkyy niin, että ihminen hengästyy helpommin, eli keuhkojen hengityskapasiteetti pienenee. Hengitysteihin voi tulla myös kudosvaurioita, jotka altistavat uusille hengitystieinfektioille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11259302|nimeke=Mitä haluat tietää koronasta? Yle kokoaa vastaukset tähän juttuun – ostoksia voi toimittaa ikääntyneelle sukulaiselle|tekijä=Ilpo Pajunen, Hanna Hanhinen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=16.3.2020|viitattu=18.3.2020}}</ref>
Lievästi oireilevat potilaat paranevat viruksesta yleensä noin kahdessa viikossa. Tauti voi joillakin pahentua noin viikossa tartunnan saamisesta, jolloin tauti vaatii sairaalahoitoa. Näillä vakavasti sairailla parantuminen virustartunnasta on yleensä 3–6 viikkoa. Tautiin kuolleet potilaat ovat yleensä kuolleet noin 2–8 viikon kuluttua taudin ensioireiden alkamisesta.<ref name=":2" />
 
EräässäEsimerkiksi kiinalaisessaeräässä tutkimuksessa Wuhanissa tarkasteltiin 191 potilasta, jotkajoiden olivatikäjakauma keskimäärin 56-vuotiaita (ikäjakaumaoli 46–67 vuotta). Potilaatja olivat päätyneet tai hakeutuneet COVIDkeski-19:nikä takia56 sairaalaanvuotta. Parantuminen kesti 8–37 päivää ja sairaudenEloonjääneillä [[mediaani]]kesto viruksen poistumiselle kehosta oli 22 päivää. Sairauteen kuoliPotilaista 54 henkilöä jakuoli. kuolleillaKuolleilla taudin mediaanikesto oli 18,5 päivää. Taudin alkamishetkeksi laskettiin aika, jolloin potilaat päätyivät sairaalaan ja parantumiseksi se, kun heillä ei ollut havaittavissa eritteissään enää viruksen [[RNA]]:ta.Viruksesta Parantuneillaparantuneilla kuume kesti 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja he olivat tehohoidossa 6,5 päivää (päivät 11,5–18).<ref name=":12">{{Lehtiviite|Tekijä=F Zhou et al|Otsikko=Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30566-3|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30566-3/abstract}}</ref>
=== Sairauden kesto ===
Eräässä kiinalaisessa tutkimuksessa Wuhanissa tarkasteltiin 191 potilasta, jotka olivat keskimäärin 56-vuotiaita (ikäjakauma 46–67 vuotta). Potilaat olivat päätyneet tai hakeutuneet COVID-19:n takia sairaalaan. Parantuminen kesti 8–37 päivää ja sairauden [[mediaani]]kesto oli 22 päivää. Sairauteen kuoli 54 henkilöä ja kuolleilla taudin mediaanikesto oli 18,5 päivää. Taudin alkamishetkeksi laskettiin aika, jolloin potilaat päätyivät sairaalaan ja parantumiseksi se, kun heillä ei ollut havaittavissa eritteissään enää viruksen [[RNA]]:ta. Parantuneilla kuume kesti 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja he olivat tehohoidossa 6,5 päivää (päivät 11,5–18).<ref name=":12">{{Lehtiviite|Tekijä=F Zhou et al|Otsikko=Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30566-3|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30566-3/abstract}}</ref>
 
=== Jälkioireet ===
Joillain potilailla on esiintynyt pitkäkestoista oireilua, joka jatkuu jopa kuukausia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/may/15/weird-hell-professor-advent-calendar-covid-19-symptoms-paul-garner|nimeke='Weird as hell’: the Covid-19 patients who have symptoms for months|tekijä=Luke Harding|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-05-15|viitattu=2020-07-04|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/koronavirus-voi-tulehduttaa-keskushermoston-osalla-oireita-jopa-kuukausia/7831594|nimeke=Koronavirus voi tulehduttaa keskushermoston – osalla oireita jopa kuukausia|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2020-05-27|viitattu=2020-07-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/251817|nimeke=Korona aiheuttaa osalle pitkäkestoisia oireita, joihin ei ole selitystä - "Monella on ollut vähätteleviä kokemuksia lääkärissä"|julkaisu=www.karjalainen.fi|viitattu=2020-07-04|ietf-kielikoodi=fi-fi}}</ref>
Ainakin vakavasti COVID-19-tautiin sairastuneille tauti voi jättää [[keuhkofibroosi]]n muodossa pitkäkestoisia tai pysyviä vaurioita keuhkoihin, jotka vaikeuttavat hengittämistä.<ref name=":19">{{Lehtiviite|Tekijä=K Lechowicz et al|Otsikko=COVID-19: The Potential Treatment of Pulmonary Fibrosis Associated with SARS-CoV-2 Infection|Julkaisu=Journal of Clinical Medicine|Ajankohta=2020|Vuosikerta=9|Numero=6|Pmid=32575380|Doi=10.3390/jcm9061917|www=https://www.mdpi.com/2077-0383/9/6/1917}}</ref> COVID-19 voi aiheuttaa eriasteisia vaurioita sydämeen ainakin niillä, jotka ovat joutuneet taudin takia sairaalaan. Vauriot saattavat altistaa esimerkiksi rytmihäiriöille myöhemmin elämässä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RD Mitrani, N Dabas, JJ Goldberger|Otsikko=COVID-19 Cardiac Injury: Implications for Long-Term Surveillance and Outcomes in Survivors|Julkaisu=Heart Rhythm|Ajankohta=2020|Numero=0|Pmid=32599178|Doi=10.1016/j.hrthm.2020.06.026|Issn=1547-5271|www=https://www.heartrhythmjournal.com/article/S1547-5271(20)30625-1/abstract}}</ref> COVID-19 voi myös aiheuttaa aivovaurioita aiheuttamalla esimerkiksi [[Akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti|akuutin disseminoituneen enkefalomyeliitin]] tai lisäämällä [[Veritulppa|aivoveritulppien]] muodostumisriskiä. Aivovauriot voivat ilmetä esimerkiksi sekavuutena tai kouristuskohtauksina.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RW Paterson et al|Otsikko=The emerging spectrum of COVID-19 neurology: clinical, radiological and laboratory findings|Julkaisu=Brain|Ajankohta=2020|Doi=10.1093/brain/awaa240|www=https://academic.oup.com/brain/article/doi/10.1093/brain/awaa240/5868408}}</ref>
 
== Patofysiologia ==
3 693

muokkausta