Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"Lieväkin koronavirustauti saattaa oireilla..." tyypillinen kesto mainitaan jo: "...noin 837 päivää..."; perusuusiutumisluvusta puhuminen on ehkä turhaa (joissain maissa tauti leviää, joissain se on pysäytetty, ja luku on sen mukainen, mutta itse viruksesta riippumaton); "Vasta-aineet ja T-solut"-sarake kohtaan tartunnan uusiutuminen; RT-PCR karsintaa (pääartikkeli RT-PCR kattaa yleisellä tasolla testin periaatteet) |
WHO:n arvio itämisajasta yksittäistutkimuksen tilalle, raskaudesta jo omassa artikkelissaan, WHO:n arvioita taudin kestosta vanhan tilalle, tietoa pitkäaikaisvaikutuksista |
||
Rivi 24:
'''COVID-19''' (lyhenne englanninkielen sanoista ''coronavirus disease 2019'' eli koronavirustauti 2019)<ref name=":who">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200211-sitrep-22-ncov.pdf|nimeke=Novel Coronavirus (2019-nCoV)|ajankohta=2020-02-11|julkaisija=World Health Organization|viitattu=2020-02-12}}</ref> on sairaus, jonka aiheuttaa koronavirus [[SARS-CoV-2]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=AE Gorbalenya et al|Otsikko=Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus – The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group|Julkaisu=bioRxiv|Ajankohta=2020-02-11|Doi=10.1101/2020.02.07.937862|www=https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.02.07.937862v1}}</ref> Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen [[koronaviruspandemia 2019–2020|koronaviruspandemian]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11252573|nimeke=WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=11.3.2020|viitattu=2020-03-11}}</ref>
COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys, yskökset ja hengitysvaikeudet.<ref name=":2" /> Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista [[keuhkokuume]]en, joka voi johtaa vaaralliseen [[äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä|äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään]].<ref name=":
[[Maailman terveysjärjestö]]n mukaan kuolleisuus COVID-19-tautiin on keskimäärin 3,4 prosenttia.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19---3-march-2020|nimeke=WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 - 3 March 2020|ajankohta=2020-03-03|viitattu=2020-03-05}}</ref> Tauti on hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. Esimerkiksi Kiinassa ilmenneessä 72 000:ssa tautitapauksessa yli 80-vuotiailla kuolleisuus tautiin oli noin 15 prosenttia ja 10–39-vuotiailla 0,2 prosenttia.<ref name=":10">{{Lehtiviite|Otsikko=The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) – China, 2020|Julkaisu=Chinese Journal of Epidemiology|Ajankohta=2020|Vuosikerta=41|Numero=2|Sivut=145–151|Tunniste=[http://weekly.chinacdc.cn/en/article/id/e53946e2-c6c4-41e9-9a9b-fea8db1a8f51 Englanninkielinen käännös]|Doi=10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003|Issn=0254-6450|www=http://html.rhhz.net/zhlxbx/004.htm}}</ref> Tauti voi olla vaarallinen myös nuoremmille. [[Yhdysvaltain tautikeskus|Yhdysvaltain tautikeskuksen]] mukaan esimerkiksi noin 14–21 prosenttia 20–44-vuotiaista tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa ja 2–4 prosenttia [[tehohoito]]a.<ref name=":14">{{Lehtiviite|Otsikko=Severe outcomes among patients with coronavirus disease 2019 (COVID-19) – United States, February 12–March 16, 2020|Julkaisu=Morbidity and Mortality Weekly Report|Ajankohta=2020|Numero=69|Doi=10.15585/mmwr.mm6912e2|Issn=0149-2195|www=https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/69/wr/mm6912e2.htm}}</ref> Lapsilla oireet ovat aikuisia lievemmät ja vain hyvin harvat kuolevat tautiin, mutta alle 1-vuotiaista vauvoista joka kymmenes voi saada vakavia oireita.<ref name=":7">{{Lehtiviite|Tekijä=Y Dong et al|Otsikko=Epidemiological characteristics of 2143 pediatric patients with 2019 coronavirus disease in China|Julkaisu=Pediatrics|Ajankohta=2020|Vuosikerta=145|Numero=3|Pmid=32179660|Doi=10.1542/peds.2020-0702|Issn=1098-4275|www=https://pediatrics.aappublications.org/content/early/2020/03/16/peds.2020-0702.long}}</ref>
COVID-19 on määritelty Suomessa [[tartuntatauti#Yleisvaaralliset_taudit|yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi]].<ref name=":23">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006406297.html?share=d8976be7bc34ebf9e7b21603c69bd436|nimeke=Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-02-13|viitattu=2020-02-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] 29. tammikuuta 2020 [[Saariselkä|Saariselällä]] lomailleella<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006387778.html|nimeke=Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – Tämä tapauksesta tiedetään nyt|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-01-29|viitattu=2020-01-29}}</ref> ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11192835|nimeke=Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-06}}</ref> Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]] [[Milano]]sta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006418502.html|nimeke=Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen – suora lähetys juuri nyt|julkaisu=Ilta Sanomat|ajankohta=2020-02-25|viitattu=2020-02-26}}</ref>
Rivi 48:
==== Raskaus ====
{{Pääartikkeli|[[Koronavirustauti raskauden aikana]]}}
=== Itämisaika ===
[[
== Tartunnan uusiutuminen ==
Ei ole varmaa voiko COVID-19-taudin jo
== Tartunnan ehkäiseminen ==
Rivi 143 ⟶ 141:
|0,8 %
|}
Eräs taudin vakavissa tapauksissa ilmenevä [[komplikaatio]] on [[äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä]], joka on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa
72 000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja 5 prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa keuhkojen vajaatoimintaa tai [[verenmyrkytys]].<ref name=":10" />
Lievästi oireilevat potilaat paranevat viruksesta yleensä noin kahdessa viikossa. Tauti voi joillakin pahentua noin viikossa tartunnan saamisesta, jolloin tauti vaatii sairaalahoitoa. Näillä vakavasti sairailla parantuminen virustartunnasta on yleensä 3–6 viikkoa. Tautiin kuolleet potilaat ovat yleensä kuolleet noin 2–8 viikon kuluttua taudin ensioireiden alkamisesta.<ref name=":2" />
▲=== Sairauden kesto ===
▲Eräässä kiinalaisessa tutkimuksessa Wuhanissa tarkasteltiin 191 potilasta, jotka olivat keskimäärin 56-vuotiaita (ikäjakauma 46–67 vuotta). Potilaat olivat päätyneet tai hakeutuneet COVID-19:n takia sairaalaan. Parantuminen kesti 8–37 päivää ja sairauden [[mediaani]]kesto oli 22 päivää. Sairauteen kuoli 54 henkilöä ja kuolleilla taudin mediaanikesto oli 18,5 päivää. Taudin alkamishetkeksi laskettiin aika, jolloin potilaat päätyivät sairaalaan ja parantumiseksi se, kun heillä ei ollut havaittavissa eritteissään enää viruksen [[RNA]]:ta. Parantuneilla kuume kesti 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja he olivat tehohoidossa 6,5 päivää (päivät 11,5–18).<ref name=":12">{{Lehtiviite|Tekijä=F Zhou et al|Otsikko=Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30566-3|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30566-3/abstract}}</ref>
=== Jälkioireet ===
Ainakin vakavasti COVID-19-tautiin sairastuneille tauti voi jättää [[keuhkofibroosi]]n muodossa pitkäkestoisia tai pysyviä vaurioita keuhkoihin, jotka vaikeuttavat hengittämistä.<ref name=":19">{{Lehtiviite|Tekijä=K Lechowicz et al|Otsikko=COVID-19: The Potential Treatment of Pulmonary Fibrosis Associated with SARS-CoV-2 Infection|Julkaisu=Journal of Clinical Medicine|Ajankohta=2020|Vuosikerta=9|Numero=6|Pmid=32575380|Doi=10.3390/jcm9061917|www=https://www.mdpi.com/2077-0383/9/6/1917}}</ref> COVID-19 voi aiheuttaa eriasteisia vaurioita sydämeen ainakin niillä, jotka ovat joutuneet taudin takia sairaalaan. Vauriot saattavat altistaa esimerkiksi rytmihäiriöille myöhemmin elämässä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RD Mitrani, N Dabas, JJ Goldberger|Otsikko=COVID-19 Cardiac Injury: Implications for Long-Term Surveillance and Outcomes in Survivors|Julkaisu=Heart Rhythm|Ajankohta=2020|Numero=0|Pmid=32599178|Doi=10.1016/j.hrthm.2020.06.026|Issn=1547-5271|www=https://www.heartrhythmjournal.com/article/S1547-5271(20)30625-1/abstract}}</ref> COVID-19 voi myös aiheuttaa aivovaurioita aiheuttamalla esimerkiksi [[Akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti|akuutin disseminoituneen enkefalomyeliitin]] tai lisäämällä [[Veritulppa|aivoveritulppien]] muodostumisriskiä. Aivovauriot voivat ilmetä esimerkiksi sekavuutena tai kouristuskohtauksina.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RW Paterson et al|Otsikko=The emerging spectrum of COVID-19 neurology: clinical, radiological and laboratory findings|Julkaisu=Brain|Ajankohta=2020|Doi=10.1093/brain/awaa240|www=https://academic.oup.com/brain/article/doi/10.1093/brain/awaa240/5868408}}</ref>
== Patofysiologia ==
| |||