Ero sivun ”Kolonialismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Vaikutukset: vähän lisää analyysiä, mukana myös afrikkalaisnäkökulmaa
→‎Vaikutukset: tästä Essakista on näköjään artikkelikin
Rivi 96:
Jyväskylän yliopiston tutkija Timo Särkän mukaan imperiumien tuodessa länsimaista oikeuskäytäntöä ja rakentaessa rautateitä, terveydenhuoltoa, koulutusta ja asuntoja, alkuperäisväestön hyvinvointi oli toissijainen tavoite ja oma hyöty ensisijainen. Taloustieteilijät William Easterly ja Ross Levine osoittivat eurooppalaisten tuoneen [[Inhimillinen pääoma|inhimillistä pääomaa]], joka ajan mittaan koitui siirtomaiden eduksi. Mitä suurempi osuus alueen väestöstä oli eurooppalaisperäistä siirtomaa-aikana, sitä paremmin valtiolla nykyisin menee. Taloustieteilijät Leander Heldring ja James Robinson puolestaan arvioivat, että ilman kolonialismia Afrikalla olisi mennyt paremmin. Tampereen yliopiston professori Jukka Pirttilä kertoo monen pohtineen, voisiko nykyäänkin romahtanut valtio tuoda hallintoa ulkomailta.<ref name=hstiede/>
 
[[Kehitysministeri]] [[Pekka Haavisto]]n mukaan monessa afrikkalaisessa valtiossa vallitseva epätasa-arvoinen luokkayhteiskunta on eurooppalaista perua. Kansainvälisen kehitystyön professori [[Jeremy GouldinGould]]in mukaan kolonialismin perintö näkyy yhä [[kehitysyhteistyö]]ssä, jossa eurooppalaisten tieto arvioidaan oikeammaksi kuin muiden tieto. African Care ry:n puheenjohtaja [[Batulo EssakinEssak]]in mukaan siirtomaavalta vei Afrikan mailta luottamuksen omaan osaamiseensa ja omien kulttuuriensa vahvuuksiin, eivätkä afrikkalaiset nyt koe eurooppalaisperäisiä instituutioitaan täysin omikseen.<ref name=hwb>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.historianswithoutborders.fi/kolonialismin-perinto/ | Nimeke = Kolonialismin perintö kehitysyhteistyössä | Tekijä = | Ajankohta = 23.4.2017 | Julkaisija = Historioitsijat ilman rajoja Suomessa | Viitattu = 14.7.2020 }}</ref>
 
{{katso myös|[[Postkolonialismi]]}}