Ero sivun ”Al-Khwarizmi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirja algebrasta |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Hänen suunnilleen 820–825 kirjoittamansa teos "Hindunumeroitten avulla laskeminen" oli perusteellinen esitys intialaisesta numerojärjestelmästä ja sisälsi myös desimaalien esittelyn.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Lindberg, David C.|Nimeke=The Beginnings of Western Science. 2nd ed.|Vuosi=2007|Sivu=177|Julkaisija=The University of Chicago Press}}</ref> Al-Khwarizmin esittelemässä intialaisessa järjestelmässä kantalukuna oli kymmenen, käytössä oli paikkamerkinnät ja kutakin lukua vastasi oma merkkinsä.<ref>Boyer, 1995, s. 308</ref> Esitelty järjestelmä korvasi vähitellen vanhemman, missä laskettiin sormin ja käytettiin kantalukuna lukua 60. Muutos oli kuitenkin hidasta.<ref name=":0" /> Al-Khwarizmin teos on säilynyt vain latinaksi käännettynä ("''Algoritmi de numero Indorum")'' ja juuri se toi Eurooppaan [[arabialaiset numerot|intialaisarabialaisen lukujärjestelmän]]. Sana [[algoritmi]] tulee al-Khwarizmin nimestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/al-Khwarizmi | Nimeke = Al-Khwārizmī | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 16.7.2017 }}</ref>
Sana [[algebra]] ''(al-jabr)'' on peräisin al-Kharizmin kirjasta ''Al-kitāb al-mukhtaṣar fī ḥisāb al-ğabr wa’l-muqābala'' (Lyhyt algebran laskuoppi). Se käännettiin ensimmäisen kerran latinaksi vuonna 1145 nimellä ''Liber Algebræ et Almucabola'' ja toimi algebran perusoppikirjana Euroopassa 1500-luvulle asti.<ref name=":3">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.britannica.com/biography/al-Khwarizmi|Nimeke=Al-Khwārizmī|Tekijä=Editors of Encyclopaedia Britannica|Julkaisu=Encyclopædia Britannica|Ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=20.5.2020}}</ref> Laaja versio teoksesta on säilynyt vain arabiaksi. Kirja käsitteli kokonaislukujen laskusääntöjä sekä ensimmäisen ja varsinkin toisen asteen yhtälöitä.
"Algebra" oli osittain paljon alkeellisemmalla tasolla kuin 200-luvulla eläneen [[Diofantos|Diofantoksen]] esittämät ongelmat. Kirjan esitystapa on puhtaasti retorista. Jopa luvut kirjoitetaan sanoin eikä numeroin, joten kirja ei sisällä algebrallisia symboleita eikä yhtälöitä. Yhtäläisyysmerkki kehitettiinkin vasta 1500-luvulla Euroopassa.'''<ref name=":2">Luoma-aho, Algebra ja aritmetiikka,s.17</ref>''' Vaikka kirja oli suoraviivainen ja alkeellinen, se oli kuitenkin niin kattava, että Al-Khwarizmia pidetään algebran perustajana.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Boyer, Carl|Nimeke=Tieteiden kuningatar. Matematiikan historia I–II|Vuosi=1995|Sivu=327–330|Julkaisija=Art House}}</ref>
Sana algebra tulee kirjassa esiintyvästä arabian sanasta ''al-jabr'', joka tarkoitti palauttamista, etenkin negatiivisten lukujen muuttamista positiivisiksi siten, että ne siirrettiin yhtälön toiselle puolelle. '''<ref name=":2" />'''
== Lähteet ==
| |||