Ero sivun ”Al-Khwarizmi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
kirja algebrasta |
||
Rivi 3:
'''Abu Abdullah Muhammad bin Musa al-Khwarizmi''' ({{k-ar|أبو عبد الله محمد بن موسى الخوارزمي}}, noin [[800|780]]–[[840|850]]) oli kalifi [[Al-Mamun|al-Mamunin]] hovissa Bagdadissa [[Arabian kieli|arabiaksi]] kirjoittanut [[persia]]lainen [[matematiikka|matemaatikko]] ja [[tähtitiede|tähtitietelijä]].
Hänen suunnilleen 820–825 kirjoittamansa teos "Hindunumeroitten avulla laskeminen" oli perusteellinen esitys intialaisesta numerojärjestelmästä ja sisälsi myös desimaalien esittelyn.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Lindberg, David C.|Nimeke=The Beginnings of Western Science. 2nd ed.|Vuosi=2007|Sivu=177|Julkaisija=The University of Chicago Press}}</ref> Al-Khwarizmin esittelemässä intialaisessa järjestelmässä kantalukuna oli kymmenen, käytössä oli paikkamerkinnät ja kutakin lukua vastasi oma merkkinsä.<ref>Boyer, 1995, s. 308</ref> Esitelty järjestelmä korvasi vähitellen vanhemman, missä laskettiin sormin ja käytettiin kantalukuna lukua 60. Muutos oli kuitenkin hidasta.<ref name=":0" /> Al-Khwarizmin teos on säilynyt vain latinaksi käännettynä ("''Algoritmi de numero Indorum")'' ja juuri se toi Eurooppaan [[arabialaiset numerot|intialaisarabialaisen lukujärjestelmän]]. Sana [[algoritmi]] tulee al-Khwarizmin nimestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/al-Khwarizmi | Nimeke = Al-Khwārizmī | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 16.7.2017 }}</ref>
Sana [[algebra]] ''(al-jabr)'' on peräisin al-Kharizmin kirjasta ''Al-kitāb al-mukhtaṣar fī ḥisāb al-ğabr wa’l-muqābala'' (Lyhyt algebran laskuoppi). Se käännettiin ensimmäisen kerran latinaksi vuonna 1145 nimellä ''Liber Algebræ et Almucabola'' ja toimi algebran perusoppikirjana Euroopassa 1500-luvulle asti.<ref name=":3">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.britannica.com/biography/al-Khwarizmi|Nimeke=Al-Khwārizmī|Tekijä=Editors of Encyclopaedia Britannica|Julkaisu=Encyclopædia Britannica|Ajankohta=|julkaisija=|Viitattu=20.5.2020}}</ref> Laaja versio teoksesta on säilynyt vain arabiaksi. Kirja käsitteli kokonaislukujen laskusääntöjä sekä ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöitä. Se oli paljon alkeellisemmalla tasolla kuin 200-luvulla eläneen [[Diofantos|Diofantoksen]] esittämät ongelmat. Kirjan esitystapa on puhtaasti retorista. Jopa luvut kirjoitetaan sanoin eikä numeroin, joten kirja ei sisällä algebrallisia symboleita eikä yhtälöitä. Kirja oli suoraviivainen ja alkeellinen esitys varsinkin toisen asteen yhtälöiden ratkaisemisesta. Kirja sisältää kaikki sellaiset lineaariset ja toisen asteen yhtälöt, joilla on positiivinen juuri. Esitys on kuitenkin niin kattava, että Al-Khwarizmia pidetään algebran perustajana.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Boyer, Carl|Nimeke=Tieteiden kuningatar. Matematiikan historia I–II|Vuosi=1995|Sivu=327–330|Julkaisija=Art House}}</ref>
Algebra-sanan alkuperä on arabian kielen sanassa ''al-jabr''.
Hän kehitti myös menetelmän [[toisen asteen yhtälö]]n [[Geometria | geometriseksi]] ratkaisemiseksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Paasonen, Johannes | Otsikko = Mistä matematiikan termit? | Julkaisu = Dimensio | Ajankohta = 1993 | Vuosikerta = 57 | Numero = 1 | Sivut = 26–27 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
| |||