|
}}
'''Veni, veni Emmanuel''' on [[keskiaika|keskiajalta]] juontuviin [[adventti|adventin]] ajan [[oi-antifonit|oi-antifoneihin]] pohjautuva [[virsi]]. [[Latina]]nkieliset [[antifoni]]t on ajoitettu [[700-luku|700-luvulle]]. Oi-antifonit, on[[Ranska]]sta luettuperäisin taioleva laulettu kirkoissasävelmä 17[[1400-23luku|1400-luvulle]]. joulukuuta,Laulu jolloinon vesperissäjulkaistu lauettavanensimmäisen Marian kiitosvirrenkerran [[antifoni1710]] alkaa sanalla "Oi".<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hymnsandcarolsofchristmas.com/Hymns_and_Carols/Notes_On_Carols/O_Antiphons/notes_on_veni_veni_emmanuel.htm|Nimeke=Notes Oion ikuinenThe viisaus,'O' OiAntiphons Adonai& HerraVeni, OiEmmanuel|Tekijä=|Julkaisu=Hymns Iisainand juurivesa,Carols Oi Daavidin avain, Oi päivänkoitto,of Oi kansojen kuningas, Oi Immanuel. [[Ranska]]sta peräisin oleva sävelmä [[1400-lukuChristmas|1400-luvulle]]Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=5.4.2020|Kieli={{en}}}}</ref> Sävelmä on löydetty 1400-luvun lopulta peräisin olevassa pariisilaisessa käsikirjoituksessa. <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700|Vuosi=2019|Sivu=17|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB| Julkaisupaikka=Visby|Vuosi=2019 | ISBN=978-91-877-1068-1}}</ref>
Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i|Nimeke=Den svenska psalmboken
Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700.|Vuosi=2019|Sivu=17|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby 2019 ISBN 978-91-877-1068-1}}</ref>
Laulu on julkaistu ensimmäisen kerran [[1710]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hymnsandcarolsofchristmas.com/Hymns_and_Carols/Notes_On_Carols/O_Antiphons/notes_on_veni_veni_emmanuel.htm|Nimeke=Notes on The 'O' Antiphons & Veni, Emmanuel|Tekijä=|Julkaisu=Hymns and Carols of Christmas|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=5.4.2020|Kieli={{en}}}}</ref> Englantilainen pappi ja virsirunoilija [[John Mason Neale|John M. Neale]] on 1800-luvulla muokannut latinalaisen hymnin pohjalta englanninkielisen virren ''”DrawDraw nighNigh, drawDraw nightNigh, Emmanuel”Emmanuel'', jossa toistuvat oi-antifonien puhuttelut (O come Emmanuel, Rod of JessJesse, Dayspring, Key of David, Lord of Might). Virsi on englanninkielisen maailman adventtiajan perusvirsiä riippumatta kirkkokunnasta, ja virren nykyiset käännökset pohjautuvat Nealen tekstiin. Sen on laskettu kuuluvan kahdenkymmenen eniten levinneen virren joukkoon.<ref name=":0" />
Hymnin on suomentanut [[Mikael Agricola|Mikael Agricola.]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://virsikirja.fi/laulu-756-oi-saavu-jo-immanuel/|nimeke=756 Oi saavu jo, Immanuel|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=15.4.2020}}</ref> Se on Argricolan Rukouskirjassa otsikolla ''"Se”Se Rucous / O sapientia / ennen Saarnaa''"Saarnaa”, suorasanaisena tekstinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri1rk2_rdf.xml|nimeke=Rukouskirjan loppuosa kollehtarukouksista lähtien|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|selite=[A-I-629]|viitattu=15.4.2020}}</ref> ▼Alkuperäisessä latinankielisessä antifonien alkusanojen sarjassa on, että antifonien seitsemästä alkukirjaimesta muodostuu sana ”sarcore''”'', ja jos se luetaan takaperin, lopusta alkuun, saadaan latinan sanat ''”''ero cras''”'' - olen huomenna/ aion olla huomenna. Näin [[Immanuel]], Jumala kanssamme, jota rukoillaan saapuvaksi, vastaa "salaisella viestillä": Olen kanssanne huomenna. Hän saapuu pian - jouluna!<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://jhnilm.org.uk/2014/12/erocras/|nimeke=Ero Cras?|tekijä=Wilfrid Jones|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=15.4.2020}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen (toim)|Nimeke=Laulun matka virreksi. Kertomuksia virsikirjan lisävihkosta.|Vuosi=2017|Sivu=109|Julkaisija=Kirjapaja ISBN 978-952-288-679-4}}</ref><ref name=":1" />
* 17: O Sapientia (Oi ikuinen viiaus)
* 18: O Adonai (Oi Adonai, Israelin Herra)
* 19: O Radix Jesse (Oi Iisain juurivesa)
* 20: O Clavis David (Oi Daavidin avain
* 21: O Oriens (Oi aamunkoitto)
* 22: O Rex Gentium (Oi kansojen kuningar)
* 23: O Emmanuel (Oi Immanuel)
▲Hymnin on suomentanut [[Mikael Agricola|Mikael Agricola.]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://virsikirja.fi/laulu-756-oi-saavu-jo-immanuel/|nimeke=756 Oi saavu jo, Immanuel|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=15.4.2020}}</ref> Se on Argricolan Rukouskirjassa otsikolla ''"Se Rucous / O sapientia / ennen Saarnaa''", suorasanaisena tekstinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri1rk2_rdf.xml|nimeke=Rukouskirjan loppuosa kollehtarukouksista lähtien|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|selite=[A-I-629]|viitattu=15.4.2020}}</ref>
[[Niilo Rauhala]] on kääntänyt hymnin Nealen tekstin pohjalta alkusanoilla ''Oi saavu jo, Immanuel'' ja virsi on julkaistu mm. seuraavissa virsi- ja laulukirjoissaː [[Siionin laulut]] 1; [[Ruotsin kirkon virsikirja]] 423 ja [[Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja|Suomen ev. lut. kirkon virsikirja]] 933. Virsikirjassa on myös toinen versio samasta virrestäː virsi 756 ''Oi saavu jo, Immanuel'' kirjan Jumalanpalveluslaulujen osastossa Niilo Rauhalan 1995 tekemänä suomennoksena ja sen sävelmänä on keskiaikainen saksalaien sävelmä vuodelta 1539. [[Anssi Simojoki|Anssi Simojoen]] suomentamana ''Oi saavu, saavu, oi Immanuel'' se on kokoelmassa [[Luterilaisia virsiä]] 753. [[Helsingin katolinen hiippakunta|Helsingin katolisen hiippakunnan]] virsikirjassa "Cantemus" on Oi-antifonit latinankielisinä ja suorasaisesti suomennettuna numerolla 30, sekä Niilo Rauhalan virtenä, jonka teksti on sama kuin luterilaisen kirkon virsikirjan virsi 756 ja sävelmä on saksalainen sävelmä vuodelta 1852.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Cantemus
| 