Ero sivun ”Väinö Auer” versioiden välillä

135 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
kuva, UVF
(kuva, UVF)
 
[[File:Vaino-Auer-1929.jpg|thumb|right|Väinö Auer vuonna 1929.]]
'''Väinö Auer''' ([[7. tammikuuta]] [[1895]], [[Helsinki]] – [[20. maaliskuuta]] [[1981]], [[Helsinki]]) oli suomalainen maantieteilijä ja geologi, jonka [[Argentiina]]n [[Tulimaa]]ssa ja [[Patagonia]]ssa tekemät tutkimukset olivat aikoinaan uraauurtavia.
 
==Uran alkuvaiheet==
Auer opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa suorittaenja suoritti filosofian tohtorin tutkinnon 1923. Hänestä tuli yliopiston maantieteen professori vuosiksi 1929–1950.<ref name="GEO-10/2010Ellonen"/>{{Kirjaviite | Tekijä=Ellonen, Leena (toim.) | Nimeke=Suomen professorit 1640–2007 | Sivu=71 | Julkaisija=Professoriliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2008 | Isbn=978-952-99281-1-8 }}</ref>
 
==Tutkimukset Patagoniassa==
Auer tutki erityisesti turvesoita ja sitä, miten ne ovat [[jääkausi]]en jälkeen muodostuneet pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Opetusministeriön määrärahan turvin Auer tutkijatovereineen perehtyi vuosina 1928–1929 [[Tulimaa]]n topografiaan, geologiaan, kasvillisuuteen ja eläimistöön. Auer antoi [[löytöretkeilijä|löytöretkeilijöiden]] tapaan monille löytämilleen paikoille suomalaisia nimiä: [[Finlandiavuono]], Fjordo Presidente Relander, Runeberg-, Lönnrot- ja Kivijäätiköt, mutta nimet eivät vakiintuneet eivätkä päässeet uudempiin karttoihin. Chilen viranomaiset kuitenkin tunnustivat Fjordo Finlandian (”Finlandiavuono”) ja muuan [[Fjordo Auer]]in virallisiksi vuonojen nimiksi vuonna 2007, lähes 80 vuotta Auerin ensimmäisen retkikunnan käyntiä myöhemmin. Auer jatkoi tutkimuksia [[Patagonia]]ssa vuosina 1937–1938, ja myöhemmin vuosina 1946–1953 sekä 1956–1957 hän toimi [[Argentiina]]ssa hallituksen kutsumana asiantuntijana.<ref name="GEO-10/2010">Sanna Leskinen, Sanna: "Väinö Auer: Suotutkija teki elämäntyönsä Patagoniassa"., ''GEO''-lehti, 10/2010, sivuts. 32-3532–35.</ref>
 
Auer oli myös kiinnostunut Tulimaan alkuperäisväestön [[Yaghanit|yaghan]] (yagan, yaman) -intiaanien elämästä ja kyvystä selviytyä hatarien majojensa, nuotioittensa, kanoottiensa ja meren antimien turvin lähes alasti ankarassa ilmastossa. Tautien ja seudulle uudisasukkaiksi muuttaneiden lammasfarmareiden vainon seurauksena jaghanien lukumäärä väheni radikaalisti, ja he joutuivat vähitellen luopumaan omasta kulttuuristaan ja kielestään. Jo Auerin Tulimaan-matkan aikaan intiaanit oli valtaosin alistettu reservaatteihin tai sulautettu valtaväestöön.
== Jatkosota ==
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Auer toimi 11. joulukuuta 1941 perustetun [[Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta|Valtion tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan]] puheenjohtajana. Hänet valittiin puheenjohtajaksi [[Kaarlo Linkola]]n kuoleman jälkeen huhtikuussa 1942. Tuolloin syntyi myös yhdessä historiantutkija [[Eino Jutikkala]]n ja kansatieteilijä [[Kustaa Vilkuna]]n kanssa kirjoitettu ''[[Finnlands Lebensraum]]'' ({{K-fide|Suomen elintila}}, 1941), jossa perustellaan [[Itä-Karjala]]n olevan historiallisesti ja maantieteellisesti osa Suomea. Teos kirjoitettiin suoraan saksaksi, sillä sitä suunniteltiin käytettäväksi "tieteellisenä" perusteena Suomen aluevaatimuksille sen jälkeen kun [[kansallissosialistinen Saksa|Saksa]] olisi miehittänyt [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]]. Toimeksianto kirjoittamiseen tuli korkeimmasta valtiojohdosta: kirjahankkeen ideoija oli presidentti [[Risto Ryti]], kirjoittajat värväsi pääministeri [[J. W. Rangell]] apunaan poliittinen sihteerinsä [[L. A. Puntila]].<ref name="ReferenceA">{{Kirjaviite | Tekijä = Ohto Manninen, Ohto | Nimeke = Suur-Suomen ääriviivat: Kysymys tulevaisuudesta ja turvallisuudesta Suomen Saksan-politiikassa 1941 | Sivu = 228–234 | Julkaisija = Kirjayhtymä | Vuosi = 1980 }}</ref><ref>{{VerkkoviiteLehtiviite | Osoite www= http://www.helsinki.fi/jarj/polho/Poleemit2006/poleemi_sinivalkoinen.pdf | Nimeke Otsikko= Finnlands Lebensraum| Tekijä =Jaakko Poikonen, Jaakko | Tiedostomuoto = PDF| Selite Sivut= s. 25–26| Julkaisu =Poleemi | Ajankohta Numero= 4/ | Vuosi=2006| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Poliittisen historian opiskelijat | Viitattu = 27.7.2008}}</ref>
 
== Yliopistouran jatko ==
Palattuaan Suomeen [[1953]] Auer toimi [[Helsingin yliopisto]]n maantieteen professorina toisen kauden vuosina [[1953]]–[[1957]]1953–1957 ja geologian ja paleontologian professorina [[1957]]–[[1963]]1957–1963.<ref name="GEO-10/2010"/>
 
Auer kehitteli ajatusta "maapallon kellosta", joka oli varhainen nykyisen [[laattatektoniikka|laattatektoniikan]] edeltäjä selittämään maailmanlaajuisia geologisia muutoksia. Se perustui [[tefra]]kronologiaan eli tulivuorten purkauksien tuottamien päällekkäisten tuhkakerrosten iänmääritykseen. Valtamerten pinta oli Auerille ikään kuin kellon viisari, jonka korkeuden vaihtelut yhdessä tulivuorten purkausten ja ilmaston sekä kasvillisuuden säännönmukaisten ja jaksollisten vaihteluiden kanssa selitti geologisia tapahtumia. Auerin teoreettisilla ajatuksilla ei ole ollut juurikaan merkitystä.<ref name="GEO-10/2010"/>
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Lehtiviite | Tekijä = Alhonen, Pentti | Otsikko =Väinö Auer: Tulimaan tietäjä | Julkaisu =Tieteessä tapahtuu | Ajankohta =1997 | Vuosikerta = | Numero =7 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.tieteessatapahtuu.fi/797/ALHONEN.pdf | www-teksti =artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto =pdfPDF | Viitattu = 16.11.2012 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}
 
* {{Kansallisbiografia|id=7075|nimi=Auer, Väinö (1895–1981)|tekijä=Alhonen, Pentti|ajankohta=2002 | osa=1 | sivu=442–443 }}
* Väinö Auer: Tulimaata tutkimassa. Helsinki 1929. (myös espanjaksi)
* Alhonen, Pentti: ''Vaakavarren ratsastaja: tutkimusmatkailijaTutkimusmatkailija Väinö Auerin elämä.'' Helsinki 2006.
* Auer, Väinö Auer: ''Tulimaata tutkimassa.'' Helsinki 1929. (myös espanjaksi)
* Auer, Väinö: [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888907?page=17 Racha-myrsky - Tulimaan kauhu, Suomen Kuvalehdelle kirj.] tohtori Väinö Auer, ''Suomen Kuvalehti'' 30.11.1929, nro 48, s. 17,. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot].)
 
==Aiheesta muualla==
* Ohje [http://wiki.narc.fi/portti/index.php/V%C3%A4in%C3%B6_Auerin_arkisto Väinö Auerin arkistonarkisto.] tutkimiseen KansallisarkistossaKansallisarkisto.
*{{Kansallisbiografia|id=7075|nimi=Auer, Väinö (1895–1981)|tekijä=Alhonen, Pentti|ajankohta=2002}}
* [http://areena.yle.fi/1-3045204 Yle Areena-Radio 1: Suomalaisia tutkimusmatkailijoita: Väinö Auer.] Yle Areena.
*{{Lehtiviite | Tekijä = Alhonen, Pentti | Otsikko =Väinö Auer – Tulimaan tietäjä | Julkaisu =Tieteessä tapahtuu | Ajankohta =1997 | Vuosikerta = | Numero =7 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.tieteessatapahtuu.fi/797/ALHONEN.pdf | www-teksti =artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 16.11.2012 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}
* {{UVF|AuerVaeinoe Auer, Väinö}}
* Väinö Auer kirjastossa [http://d-nb.info/gnd/117728845 Deutsche Nationalbibliothek]
* Ohje [http://wiki.narc.fi/portti/index.php/V%C3%A4in%C3%B6_Auerin_arkisto Väinö Auerin arkiston] tutkimiseen Kansallisarkistossa
* [http://areena.yle.fi/1-3045204 Yle Areena-Radio 1: Suomalaisia tutkimusmatkailijoita – Väinö Auer]
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888907?page=17 Racha-myrsky - Tulimaan kauhu, Suomen Kuvalehdelle kirj. tohtori Väinö Auer, Suomen Kuvalehti 30.11.1929, nro 48, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Auer, Väinö}}
[[Luokka:Suomalaiset tutkimusmatkailijat]]
28 540

muokkausta