Ero sivun ”Internet” versioiden välillä

 

Suomessa Internetin laajempi leviäminen kotikäyttöön alkoi 1993, kun [[EUnet|EUnet Finland]] aloitti Internet-yhteyksien tarjoamisen yrityksille ja kotitalouksille.<ref name="Lindblom">{{Kirjaviite | Nimike = Uuden median murros Alma Mediassa, Sanoma Oy:ssä ja Yleisradiossa 1994-2004 | Tekijä = Lindblom, Tomi |Julkaisija = Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, viestinnän laitos | Vuosi = 2009 | Sivu = 83 | www = http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5472-3 | Viitattu = 18.3.2010}}</ref> Samana vuonna yhteyksiä alkoivat tarjota myös Tele (nyk. [[Telia Finland|Telia]]) ja HPY (nyk. [[Elisa (yritys)|Elisa]]). Vasta 1990-luvun puolivälin paikkeilla useimmat keskivertokansalaiset yliopistojen ulkopuolella alkoivat kuulla Internetistä. Internetin käytön yleistyminen aiheutti medioissa innostusta ja 1990-luvun puolivälistä alkaen alettiin puhua ylevästi esimerkiksi "tiedon valtatiestä", "netti-surffailusta" ja "interaktiivisuudesta" (vuorovaikutteiset palvelut). Näihin aikoihin monet peruskoulutkin saatiin jo verkkoon. Internet-hype kytkeytyi ilmiönä myös 1990-luvun lopun [[IT-kupla]]an, kun Internet [[matkapuhelin|mobiiliteknologian]] ohella synnytti sijoittajissa epärealistisia tuotto-odotuksia.

 

Puhelinverkkoa käyttävä modeemiliikenne siirtyi vuosikymmenen loppua kohti Internet-palveluihin<ref name="Lindblom" />. Internet-aikaa edeltänyt BBS-kulttuuri lopahti viimeistään Internetin nopeiden laajakaistayhteyksien yleistyessä vuoden 2000 tienoilla. Alun perin Internetin ulkopuolisten kansallisten tietoverkkojen (jotka tosin tarjosivat myöhemmin myös Internet-palveluita käyttäjilleen) suosio romahti jo aiemmin, kun esimerkiksi verkkopankin käyttö siirtyi Internetiin.