Ero sivun ”Vaivaisukko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Vaivaisukot postimerkeissä ja fiktiossa: muuteetaan sanamuotoja vähän lievemmiksi kun ei ole lähteitä |
yhdistetään kolme viitettä |
||
Rivi 8:
Tukkeja lienee koristeltu aiemmin pyhimysten kuvilla, kunnes vuoden 1571 kirkkoasetuksella kuvat määrättiin poistettaviksi. Pohjanmaalla oli paljon laivanrakennustoimintaa, ja ilmeisesti laivanrakentajien keulakuvien tekijät ovat tehneet ensimmäiset vaivaisukot. Laivojen keulakuvia ei ole mielletty pyhimysten kuviksi, joten kuvien veistäminen on ollut sallitumpaa. Tämä selittäisi, miksi vaivaisukkoja on nimenomaan Pohjanmaalla. Vaivaisukot esittävät usein kerjuulla olevaa sotainvalidia, toinen suosittu esikuva ukoille on [[pelimanni]]tyyppi. Ensimmäiset ukot tehtiin 1600-luvulla, mutta suurin osa on 1800-luvulla veistettyjä.<ref name="santaholma_2001" />
Suomessa on ollut tunnettuja ukkoja yhteensä noin 180 eri aikoina.<ref name=kantokorpi-11>Kantokorpi, s. 11</ref> Jotkut niistä ovat hävinneet, osa on rapistunut huonokuntoisiksi ja sitten hylätty. Ukkoja on myös pahoinpidelty ryöstösaaliin toivossa. Esimerkiksi [[Raution kirkko|Rautio]]n ukko vietiin kappelin seinästä kokonaan syksyllä 2012 ja se löydettiin toukokuussa 2013 syrjäisen metsätien varrelta Kannuksessa.<ref
== Säilyneet vaivaisukot ==
Vaivaisukkoja on jäljellä noin 145,<ref
Ruotsissa on jäljellä alle kymmenen vaivaisukkoa, joista suomalaista kolleegaansa muistuttaa vain pari ukkoa. [[Rosenbom|Rosenbomin]] ukon [[Karlskrona|Karlskronassa]] väitetään olevan suomalaisten puunveistäjien käsialaa. Ruotsin ukkojen yhteydessä on erilliset rahakirstut tai kolikko laitetaan päälaen aukon kautta.<ref>Seitsalo, Seppo, kirjassa Kantokorpi 2013, s. 21 </ref>
| |||