Ero sivun ”Taistelukoulu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luokituksen täsmennys
historia loppuun, lähde
Rivi 53:
6. syyskuuta 1939 koulun toiminta keskeytettiin ja oppilaat komennettiin omiin joukko-osastoihinsa. Yhteensä 651 upseeria oli ehtinyt valmistua 15 kapteenikurssilla ja 544 upseeria 21 luutnanttikurssilla ennen sodan alkua. 10. syyskuuta 1939 kaikki sotaoppilaitokset lakkautettiin toistaiseksi, ja ne korvattiin Kankaanpään Sotakoulukeskuksella. Talvisodan komppanianpäälliköistä noin 40 prosenttia oli aktiiviupseereita, ja heistä noin 30 prosenttia oli käynyt kapteeni- tai luutnanttikurssin. Pataljoonankomentajista 10 prosenttia oli käynyt luutnanttikurssin, 50 prosenttia kapteenikurssin ja 2 prosenttia majurikurssin.<ref name=":3">Ahto 1977, s. 71–74</ref>
 
=== KoulunMuutto muuttoTuusulaan sotienja jälkeenvakinaistunut koulutus ===
Kesäkuussa 1945 koulun toiminta jatkui sodan jälkeen. Koulu aloitti toimintansa Maasotakoulun tiloissa Santahaminassa, sillä Viipuri ja Markovilla oli menetetty sodassa. Korkeimmaksi prioriteetiksi nähtiin rintamakokeneiden everstiluutnanttien ja majurien komentajakoulutus.<ref name=":3" /> Yleinen komentajakurssi 1 jäi kuitenkin viimeiseksi laatuaan, sillä lopulta nuorempien upseerien koulutus nähtiin kaikkein tärkeimmäksi, ja kapteenikurssi 16 aloitti tammikuussa 1946. Sijainti Santahaminassa tiedettiin alusta alkaen väliaikaiseksi, sillä Maasotakoulu tulisi itse tarvitsemaan kaikkia tiloja ennen pitkää, eikä Taistelukoululle tarpeellisia harjoitusmaastoja ollut lähistöllä ollenkaan.<ref>Ahto 1977, s. 79–83</ref>
 
Tuusula nähtiin edelleen koulun parhaaksi sijoituspaikaksi, mutta koska sinne ei voitu muuttaa, koulu muutti maaliskuussa 1947 Haminaan. Tilat olivat huonokuntoisia eikä majoitustiloja ollut edes kolmasosalle opettajista. Vuonna 1949 nuorempien upseerien koulutus alkoi jälleen, ja marraskuussa 1949 koulu muutti Tuusulaan.<ref>Ahto 1977, s. 81–91</ref> Tilat sijaitsivat aivan entisen Päällystokoulun rakennusten läheisyydessä, mutta Päällystökoulun tilat olivat [[Suomen Punainen Risti|Suomen Punaisen Ristin]] omistuksessa. [[Suomen valtioneuvosto]] käsitteli asiaa 23. marraskuuta 1951, ja todettiin, että rakennukset olisivat välttämättömiä puolustusvoimille ja lisäksi ne oli alun perin rakennettu valtion rahoilla. Täten Punainen Risti suostui luovuttamaan Päällystökoulun kiinteistöt valtiolle vuonna 1952.<ref>Ahto 1977, s. 106</ref>
 
1960-luvulla Taistelukoulu keskittyi yhä enemmän vanhempien upseerien koulutukseen Kadettikoulun ottaessa enemmän vastuuta nuorista upseereista. Yliupseerikurssit siirtyivät Kadettikoululle ja Taistelukoulu keskittyi kapteeni- ja esikuntaupseerien järjestämiseen. Koulutettavien uusien kadettien määrän kasvettua merkittävästi 1950-luvulta alkaen myös Taistelukoulun tilat uhkasivat käydä pieniksi. Lopulta vuonna 1963 varmistui, että Taistelukoulu jää pysyvästi Tuusulaan, jonne siten 1960-1970-lukujen vaihteessa koululle rakennettiin runsaasti lisää tiloja.<ref>Usva 1994, s. 176–184</ref>
 
Koulu profiloitui sodan jälkeen järjestämään kapteeni- ja esikuntaupseerikurssien lisäksi upseerikokelaiden tiedustelukursseja, esikuntayksiköiden ja pataljoonien kertausharjoituksia sekä insinööriupseerikursseja, joista ensimmäinen järjestettiin vuonna 1976.<ref>Usva 1994, s. 208, 234–235</ref> Koulu jatkoi toimintaansa tasaisena aina 1980-luvun lopulle saakka. Koulu järjesti kursseja säännöllisesti ja teki runsaasti yhteistyötä erityisesti Pääesikunnan jalkaväkiosaston mutta myös Kadettikoulun ja Sotakorkeakoulun kanssa. 1980-luvun lopulla alettiin suunnitella uutta opistoupseerin koulutusmuotoa, ja lopulta uudistettiin koko upseerien koulutusjärjestelmä. Samalla koulut yhdistettiin Maanpuolustukorkeakouluksi ja Taistelukoulu itsenäisenä organisaationa jäi historiaan.<ref>Usva 1994, s. 250–251</ref>
 
Sotien jälkeen koulussa koulutettiin yhteensä yli 4 000 upseeria. Olemassaolonsa aikana koulu teki paljon työtä upseerikoulutuksen eteen mutta myös ohjesääntöjen kirjoituksessa ja tiedustelujärjestelmien kehittämisessä.<ref>Usva 1994, s. 268</ref>
 
== Johtajia ==
Rivi 83 ⟶ 89:
* eversti [[Pertti Vuolento]] 1992
 
<ref>SakariUsva Rusamaan saakka: Ahto 19771994, s. 8–2004–270</ref>{{Lähde|vuodet 1977-1992}}
 
== Nykyhetket ==
Taistelukoulu lakkautettiin 31. joulukuuta 1992, ja sen toiminnot jatkuvat Helsingissä [[Maanpuolustuskorkeakoulu]]n jatkotutkinto-osastolla, esiupseerikurssin nimellä. Taistelukoulun kampusalueella Tuusulanjärven rannalla toimii nykyään [[Puolustusvoimien_palvelukeskus|Puolustusvoimien Palvelukeskuksenpalvelukeskuksen]] toimintoja. Niiden edellinen nimi oli [[Maanpuolustuskorkeakoulun täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus]] (TKKK). Myös [[Itä-Uudenmaan aluetoimisto]] on kampuksella.
 
== Lähteet ==
* Ahto, Sampo: ''Taistelukoulun viisi vuosikymmentä''. Teoksessa ''Taistelukoulu 1927–1977'', Taistelukoulu 1977. {{ISBN|951-99130-0-9}}.
* Usva, Kalevi et al.: ''Taistelukoulu 1927–1992'', Taistelukoulun perinneyhdistys ry 1994. {{ISBN|952-90-5864-0}}.
 
=== Viitteet ===