Ero sivun ”Kubismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
lis lähde ja sisältöä siitä |
||
Rivi 1:
[[Image:Juan Gris 002.jpg|thumb|350px|Juan Gris, ''Asetelma bordeaux-pullon kanssa'', 1919.]]
'''Kubismi''' on pääasiassa [[maalaustaide|maalaustaiteen]] ja [[kuvanveisto]]n, sekä joissakin maissa [[taideteollisuus|taideteollisuuden]] ja [[arkkitehtuuri]]n suuntaus 1900-luvun alussa.
Kubistisessa taiteessa esineet hajotetaan, analysoidaan ja kootaan uudelleen pelkistyneessä muodossa. Taiteilija kuvaa aiheen yhden kiinteän näkökulman sijasta samanaikaisesti monesta kulmasta yrittäessään esittää sen mahdollisimman täydellisesti. Usein tahojen tai tasojen pinnat leikkaavat toisensa kulmissa, joissa ei voi havaita syvyyttä. Tausta ja esineet tai hahmo tunkeutuvat toisiinsa luoden moniselitteisen onton tilan, joka on ominaista kubismille. <ref name=oe />
Kubismin kehittivät [[Pablo Picasso]] ja [[Georges Braque]]. Tyyli syntyi kolmen tapahtuman kautta: Pariisissa vuonna 1905 esitetyt [[Georges Seurat|Georges Seurat'n]] maalaukset, joissa irrottauduttiin [[Impressionismi|impressionismista]], [[Paul Cézanne|Paul Césannen]] muistonäyttely 1907 ja afrikkalaisen taiteen tulo tunnetuksi Euroopassa. Näistä voimakkain vaikutus oli Césannen pyrkimys maalausten sommittelemiseksi luonnon kolmiulotteisten perusrakenteiden mukaisesti väripintoja käyttäen. Ensimmäisenä kubistisena maalauksena pidetään Picasson teosta ”[[Avignonin naiset]]” (1906–1907).<ref name=oe /> Suomessa monet taiteilijat kiinnostuivat kubismista, mutta vain muutamat, kuten [[Ilmari Aalto]], [[Gösta Diehl]] tai [[Unto Pusa]], tarttuivat siihen syvällisemmin.
Kubismi oli vielä sidoksissa perinteiseen maalaustaiteeseen, mutta osa siihen osallistuneista taiteilijoista siirtyi täyteen abstraktiin geometriseen taiteeseen, esimerkiksi alankomaalainen [[Piet Mondrian]]. <ref name=oe />
Kubismin katsotaan päättyneen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] alkamisen (1914) aikoihin. Nykyisen Tšekin alueella kuitenkin kehittyi omalaatuinen kubismin suuntaus, jonka teokset kattoivat enemmän taiteenaloja kuin Euroopan kubismi yleensä.▼
▲Kubismin katsotaan päättyneen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] alkamisen (1914) aikoihin. Nykyisen Tšekin alueella kuitenkin kehittyi omalaatuinen kubismin suuntaus, jonka teokset
Estetiikan ja taiteen filosofian dosentti Irmeli Hautamäki on arvioinut, että [[Albert Einstein|Einsteinin]] [[suhteellisuusteoria]]n vaikutus kubistien muotokieleen on ollut ilmeinen. Heitä kiehtoi hypoteesi henkilöstä, joka valonnopeudella liikkuessaan näkisi maailman samanaikaisesti ylhäältä, alhaalta, sivuilta, edestä ja takaa. Edelleen kolmiulotteiset kappaleet muuttuisivat suhteellisuusteorian mukaan vauhdissa litteiksi ja värit häviäisivät. Kubismin perustan laskijoista [[Braque]]n ja [[Picasso]]n tiedetään monien muiden intellektuellien tapaan lukeneen populaareja esityksiä suhteellisuusteoriasta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Ollikainen, Tapio | Otsikko= Valonnopea kubismi| Julkaisu=Yliopisto | Vuosi=2011 | Numero=6–7 | Sivut=11}}</ref>
Rivi 13 ⟶ 15:
==Kubismin vaiheita==
===Fasettikubismi (
Fasettikubismin lähtökohtana oli [[Cézanne]]n taide ja hänen neuvonsa ”tulkita luontoa [[lieriö]]n, [[kartio]]n ja [[pallo]]n avulla”.
Sen kohteina olivat enimmäkseen maisemat.
===Analyyttinen kubismi (
Analyyttisen kubismin väriasteikkona oli harmaanruskea ja kohteina yksinkertaiset [[asetelma]]t.
Suuntaukseen liittyviä taiteilijoita olivat muun muassa [[Fernand Léger]] ja [[Juan Gris]].
===Synteettinen kubismi (
Synteettinen kubismi merkitsi palaamista rikkaampaan väriasteikkoon, minkä lisäksi teoksiin otettiin mukaan ”todellisuuden” osia esimerkiksi lippujen tai lehtiotsikoiden muodossa, minkä voidaan myös katsoa olleen [[kollaasi]]n synnyn.
Rivi 33 ⟶ 35:
Tšekkiläiset kubistit uskoivat, että esineen sisäisen energian voi vapauttaa särkemällä perinteisen muotoilun pysty- ja vaakasuuntaiset pinnat. Yhdistämällä kulmikkaat tasot arjen esineiden muotoiluun he yrittivät saada aikaan dynaamista muotoilua, joka synnyttäisi taideteoksia. [[Pyramidi]] oli tšekkiläisten kubistien arkkitehtuurin korkein pyrkimys ja kristalli ihanteellisin luonnonmuoto.
Radikaalia kubistista muotoilua sovellettiin
==Kubismia==
| |||