Ero sivun ”Suomen Asianajajaliitto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) PJ-päivitys |
|||
Rivi 7:
| perustettu = 1958
| toimiala = Asianajotoiminnan kehittäminen ja asianajajien valvonta
| puheenjohtaja = [[
| toiminnanjohtaja =
| toiminnanjohtajan-nimike =
Rivi 23:
==Jäsenistö==
Ainoastaan Asianajajaliiton jäsenet saavat käyttää ammattinimikettä
* ylempää oikeustieteellistä loppututkintoa (lakimies, OTK/OTM)
* vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta asianajollisista tehtävistä
Rivi 29:
* asianajajalain ja liiton sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään
Asianajajat eroavat edellä mainituilla perusteilla muista oikeudellisia palveluita tarjoavista lakimiehistä. Asianajotoimisto-nimikettä saa käyttää vain sellainen toimisto, jonka omistaa asianajaja. Julkisuudessa ja kansalaiskeskustelussa termit
Suomessa oli vuoden 2013 lopussa noin 800 [[asianajotoimisto]]a ja niissä työskenteli noin 2 000 asianajajaa (luvussa on mukana noin sata julkista oikeusavustajaa, jotka ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä) ja noin 600 avustavaa lakimiestä. Noin puolet asianajajista ja asianajotoimistojen palveluksessa olevista avustavista lakimiehistä työskentelee pääkaupunkiseudulla. Asianajajista naisia on 28 prosenttia.
Rivi 36:
Asianajajaliitto vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta eli [[hyvä asianajajatapa|hyvän asianajajatavan]] valvonnasta yhdessä [[valtioneuvosto]]n [[oikeuskansleri]]n kanssa. Asianajajaliiton jäsenten valvonta erottaa heidän toimintansa muista oikeudellisten palveluiden tarjoajista (lakimiehet, lakiasiantoimistot). Kuka tahansa voi kannella asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luva saaneiden oikeudenkäyntiavustajien asiattomasta toiminnasta Asianajajaliiton yhteydessä toimivalle itsenäiselle valvontalautakunnalle<ref>[http://www.valvontalautakunta.fi/valvontalautakunta Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta] viitattu 4.8.2014</ref>. Valvontamenettely on kantelijalle maksuton.
Myös Suomen Asianajajaliiton hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa liiton yhteydessä toimiva lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä,
Suomen Asianajajaliitto julkaisee kahta lehteä, oikeudellisia artikkeleita sisältävää [[Defensor Legis]]tä ja Advokaatti-nimistä jäsenlehteä. Liitto myöntää Oikeusteko-palkintoja henkilöille, yhteisöille tai viranomaisille, jotka ovat edistäneet merkittävällä tavalla oikeudenmukaisuutta. Palkinnon ovat saaneet muun muassa oikeuskansleri [[Jaakko Jonkka]], korkeimman oikeuden presidentti [[Pauliine Koskelo]], [[Rovaniemen hovioikeus|Rovaniemen hovioikeuden]] laadunarviointijärjestelmä sekä toimittaja [[Paavo Teittinen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://asianajajaliitto.fi/2019/06/oikeusteko-palkinto-toimittaja-paavo-teittiselle | Nimeke = Oikeusteko-palkinto toimittaja Paavo Teittiselle | Sivusto = | Ajankohta = 14.6.2019 | Viitattu = 15.6.2019}}</ref>
==Puheenjohtajat==
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajana toimii [[
==Lähteet==
Rivi 47:
==Aiheesta muualla==
*[http://www.asianajajaliitto.fi/ Asianajajaliiton sivut]
*[http://www.ccbe.org/ Council of Bars and Law Societies of Europe (CCBE)]
*[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1997/19970029 Korkeimman oikeuden päätös, jossa arvioitiin velkaantumisen vaikutusta henkilön kelpoisuuteen toimia asianajajana.]
| |||