Ero sivun ”Kaksikko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Katso myös -osion lisäys |
lähteet, lähde. The history of linguistics in the Nordic countries 2000, Itkonen 1955, viiiteistä: Korkonen 1981 |
||
Rivi 3:
'''Kaksikko''' eli '''duaali''' on [[kieliopillinen luku]], jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta. Kaksikkomuoto voi olla substantiiveilla, adjektiiveilla, pronomineilla ja numeraaleilla. Lisäksi se voi esiintyä verbitaivutuksessa ja omistusliitteissä. Kaksikko on yleinen luku useissa [[seemiläiset kielet|seemiläisissä kielissä]], [[samojedikielet|samojedikielissä]], [[saamen kieli|saamelaiskielissä]], obinugrilaisissa kielissä ja [[eskimo-aleuttilaiset kielet|eskimo-aleuttilaisissa]] kielissä. Esimerkiksi [[inupiaqin kieli|inupiaqissa]] on kaksikko: iglu 'talo', igluk 'talot' (kaksi taloa), iglut 'talot' (kolme taloa tai enemmän). Kaksikko oli käytössä sekä [[uralilainen kantakieli|uralilaisessa]] että [[indoeurooppalainen kantakieli|indoeurooppalaisessa]] kantakielessä, mutta on kadonnut useimmista näiden kielikuntien nykykielistä. Slaavilaisissa kielissä kaksikko on käytössä [[sloveeni]]ssa. Puolassa ja tšekissä se on säilynyt muutamassa sanassa (korva ja silmä, sanonnoissa myös jalka ja käsi), mutta siitä on jälkiä nominien taivutuksessa lukusanojen jälkeen ja joissakin monikkomuodoissa.
Uralilaisessa kielikunnassa kaksikon katsotaan olevan [[uralilainen kantakieli|kantauralista]] periytyvä piirre, joskin sen käyttö on ilmeisesti aina rajoittunut pelkästään ihmisiin tai muuten yksilölliseksi koettuihin olioihin. Todennäköisesti sitä ei myöskään ole käytetty kaikista sijamuodoista. Nykyisin kaksikko esiintyy saamelaiskielissä, obinugrilaisissa kielissä sekä samojedikielissä. Lisäksi siitä on viitteitä itämerensuomalaisissa kielissä sekä unkarissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Korhonen, Mikko
== Duaali eri kielissä ==
Rivi 41:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite| Nimeke = The history of linguistics in the Nordic countries| Julkaisija = Societas Scientiarum Fennica| Vuosi =2000
| Tekijä = Hovdhaugen, E., Henriksen, C., Karlsson, F., & Sigurd, B.|Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-653-305-1| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}
* {{Lehtiviite| Tekijä = Itkonen, Erkki| Otsikko = Onko itämerensuomessa jälkiä duaalista?| Julkaisu =Virittäjä| Ajankohta = 1955| Vuosikerta = | Numero =| Sivut = 161-175| Julkaisupaikka = | Julkaisija =| Selite = | Tunniste = | Pmid =| Doi = | Issn = | www =| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =| Kieli = | Lopetusmerkki = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Korhonen, Mikko | Nimeke = Johdatus lapin kielen historiaan| Vuosi = 1981| Selite = |Sivu=206| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Tunniste = ISBN 951-717-248-6}}
== Viitteet ==
{{viitteet}}
| |||