Ero sivun ”Intersektionaalisuus” versioiden välillä

8 444 merkkiä lisätty ,  4 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(myös moniperusteinen)
Merkkaus:  seulottavat 
[[Tiedosto:Venn's four ellipse construction.svg|pienoiskuva|Intersektionaalisessa Intersektionaalinen feminismi on feminismin muoto, jonka nimi viittaa intersektionaaliseen analyysiin epätasa-arvosta. Intersektionaalisesta analyysissä tarkastellaan samanaikaisesti useita yksilöön liittyviä tekijöitä kuten sukupuolta, etnisyyttä ja sosioekonomista asemaa.]]'''Intersektionaalisuus''' on tapa analysoida ja kuvailla miten yksilön asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muut erot, kuten [[yhteiskuntaluokka]], alkuperä, [[Seksuaalinen suuntautuminen|seksuaalinen suuntautuneisuus]] ja ikä. Intersektionaalisuus voidaan kääntää risteäviksi tai leikkaaviksi eroiksi yksilöiden välillä. Voidaan myös välttää vierasperäistä termiä intersektionalisuusintersektionaalisuus käyttämällä termejä kuten '''moniperusteinen syrjintä''', '''moniperustainen syrjintä''' tai '''risteävä eriarvoisuus'''.<ref name=":1"/><ref>[https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006559796.html Intersektionaalisuus tunnistaa moninaisuuden]</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/intersektionaalisuus-ja-sukupuoli|nimeke=Intersektionaalisuus ja sukupuoli - Sukupuolten tasa-arvo - THL|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-06-27|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
Intersektionaalisuuden teoria on alun perin syntynyt Yhdysvalloissa, ja sen kehittäjänä pidetään yleisesti Kimberlé Crenshaw'ta, joka on myös yksi kriittisen rotuteorian (critical race theory) luojista. Intersektionaalinen feminismi perustuukin vahvasti myös kriittiseen rotuteoriaan. Kriittinen rotuteoria on yhdysvaltalaisten lakiopiskelijoiden kehittämä teoria, joka perustuu mm. postmodernismiin ja sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkimuksessa intersektionaalisuuden käsitettä käytetäänon erityisesti Yhdysvalloissa mutta pienemmässä määrin myös muualla käytetty silloin kun pyritäänon ollut tarkoituksena pyrkiä ymmärtämään, miten ihmisen sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset identiteetit (muun muassa sukupuoli, yhteiskuntaluokka, etninen tausta, seksuaalisuus, vammaisuus jne.) voivat yhdistyä ja luoda päällekkäisiä ja rinnakkaisia [[Syrjintä|syrjimisen]] muotoja. Esimerkiksi tummaihoinen nainen saattaa kokea yritykseltä syrjintää, joka ei johdu nimenomaan hänen etnisyydestään (koska tämä yritys ei syrji tummaihoisia miehiä) eikä nimenomaan hänen sukupuolestaan (koska tämä yritys ei syrji valkoihoisiavaaleaihoisia naisia). Tämän kaltainen syrjintä on intersektionaalisuuden käsitteen luojan [[Kimberlé Crenshaw]]<nowiki/>in usein kertoma esimerkki ja se pohjaa DeGraffenreid v. General Motors -oikeudenkäyntiin.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://iwda.org.au/what-does-intersectional-feminism-actually-mean/|nimeke=What Does Intersectional Feminism Actually Mean?|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=11.05.2018|julkaisija=International Women's Development Agency|viitattu=}}</ref>
[[Tiedosto:Kimberlé Crenshaw (32923559347).jpg|alt=Kimberlé Crenshaw Berliinissä vuonna 2018.|pienoiskuva|[[Kimberlé Crenshaw]] Berliinissä vuonna 2018.]]
'''Intersektionaalinen feminismi''' pyrkiipyrki alun perin erottamaan itsensä amerikkalaisen [[Feminismi|feminismin]] traditiosta, jonka keskiössä intersektionaalisen feministisen käsityksen mukaan on ollut valkoinenvalkoiseksi nainenluokitellut naiset. NäinIntersektionaalinen feminismi kritisoi näin ollen [[Rodullistaminen|rodullistetut]]sitä, että mustaksi luokitellut naiset ovat usein jääneet huomioimatta myös feminismin piirissä. Laajempana käsityksenä tasa-arvosta intersektionaalinen feminismi korostaa ihmisten moniulotteisuutta myös eriarvioisuudessa. Ihmisten kokemusta ei tule palauttaa vain yhteen ulottuvuuteen, kuten sukupuoleen, vaan tulee tarkastella erilaisten tekijöiden yhteisvaikutusta ihmisten elämään. Tästä näkökulmasta tulee tarkastella myös laajempia yhteiskunnallisia rakenteita.<ref name=":0" /><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://sorsafoundation.fi/mika-ihmeen-intersektionaalinen-feminismi/|nimeke=Mikä ihmeen intersektionaalinen feminismi?|julkaisu=Kalevi Sorsa -säätiö|ajankohta=2018-10-12|viitattu=2020-06-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Intersektionaalinen feminismi liikkeenä on kuitenkin laajempi ilmiö kuin pelkkä moniperustaisen syrjinnän huomioon ottaminen. Intersektionaalinen feminismi perustuu ajatukseen siitä, että valtasuhteet synnyttävät erilaisia sorron muotoja. Jokainen ihminen on suhteessa johonkin sorron muotoon joko etuoikeutettu tai marginalisoitu. Intersektionaalinen feminismi kutsuu näitä marginalisoituja tai etuoikeutettuja ryhmiä identiteeteiksi, postmodernin filosofian periaatteiden mukaisesti. Intersektionaalisen feminismin mukaan etuoikeutettu ja marginalisoitu ihminen kokevat maailman eri tavoin ja ovat siksi erilaisia ja eri asemassa. Marginalisoitujen ihmisten ajatellaan omaavan ymmärrystä, jota etuoikeutetuilla ei ole. <ref> {{Lehtiviite | Tekijä = Rolin, Kristina | Otsikko = "Standpoint Theory as a Methodology for the Study of Power Relations" | Julkaisu = Hypatia| Ajankohta = (2009) | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1111/j.1527-2001.2009.01070.x. | Issn = | Jstor = 20618192 | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }} </ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vox.com/the-highlight/2019/5/20/18542843/intersectionality-conservatism-law-race-gender-discrimination | Nimeke = The Intersectionality Wars | Tekijä = Jane Coaston | Julkaisu = Vox| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 2019 | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Intersektionaalista ajattelua voi käyttää myös omassa elämässään ja pyrkiä tunnistamaan omia etuoikeuksiaan ja omaa asemaansa suhteessa muihin ihmisiin. Se voi myös auttaa ymmärtämään muiden ihmisten kokemuksia syrjityksi tulemisesta.<ref name=":1" />
Tämän erilaisen aseman ja erilaisuuden seurauksena etuoikeutettuja ja marginalisoituja ihmisiä tulee kohdella tietyissä tilanteissa eri tavalla, ja heitä tulee koskea tietyissä tilanteissa eri säännöt. Esimerkiksi keskustelussa jostain sorron muodosta, esimerkiksi rasismista, marginalisoituja tulee kannustaa ottamaan puheenvuoron ja ilmaisemaan tunteitaan, kun taas etuoikeutettuja kannustetaan olemaan ottamatta puheenvuoroa ja näyttämättä tunteitaan. Esimerkkinä intersektionaalisesta feministisestä aktivismista, amerikkalainen intersektionaalinen feministi, Robin diAngelo, järjestää rasismiin liittyviä koulutustilaisuuksia, joissa valkoiseksi luokitellut ihmiset eivät saa kyynelehtiä. Tarkoituksena on estää, että valkoiseksi luokitellut naiset manipuloivat tilannetta kyynelillään. <ref>{{Kirjaviite | Nimeke = White Fragility | Julkaisija = Beacon Press| Vuosi = 2018 | Tekijä = Robin DiAngelo | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ruskeattytot.fi/rtmedia/hyvavalkoinenliittolainen | Nimeke = 9 keinoa olla hyvä valkoinen liittolainen | Tekijä = Julia Thurén | Julkaisu = Ruskeat Tytöt| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Intersektionaalisessa feminismissä sorto on aina kytköksissä valtasuhteeseen. Se, kummalla "identiteetillä" on enemmän valtaa, määräytyy yleensä sen mukaan, kumpi on enemmistössä yhteiskunnassa. Miehet kuitenkin ovat intersektionaalisessa feminismissä aina etuoikeutettu ryhmä, vaikka naiset olisivat enemmistönä. Rasismin suhteen intersektionaalinen feminismi perustuu amerikkalaiselle rasismin määritelmälle, jossa rasismi on Yhdysvalloissa käytössä olevan rotuluokittelujärjestelmän mukaisten rotujen välisiin valtasuhteisiin perustuva sorron muoto. Yksinkertaistettuna se määrittelee rasismin sorroksi, jota valkoiseen rotuun luokitellut kohdistavat muihin rotuihin luokiteltuihin ihmisiin. Intersektionaalisessa feminismissä yleinen termi rasismin suhteen marginalisoiduille ihmisille on People of Color. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://sites.google.com/a/u.boisestate.edu/social-justice-training/about-us/our-training/privilege-checklist | Nimeke = Privilege Checklist | Tekijä = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Suomessa sen sijaan tai rinnalla käytetään usein synonyyminä sanaa "rodullistettu". Intersektionaalisen feminismin mukaan rasismi on osa laajempaa valkoista ylivaltaa, joka on järjestelmä, jossa yhteiskunta systemaattisesti ja rakenteellisesti syrjii ei-valkoisia ja arvostaa enemmän valkoisia. Cisheteropatriarkaatti on vastaava järjestelmä trans- ja homofobian ja seksismin suhteen. <ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Me and White Supremacy | Julkaisija = | Vuosi = 2020 | Tekijä = Layla Saad | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 9781529405101 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Näitä järjestelmiä vastaan taistelu on intersektionaalisen feminismin mukaan jokaisen ihmisen velvollisuus. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://everydayfeminism.com/2018/07/white-people-this-is-how-to-check-your-privilege-when-asking-people-of-color-for-their-labor/ | Nimeke = White People: This Is How To Check Your Privilege When Asking People of Color For Their Labor | Tekijä = Sophia Stephens | Julkaisu = Everday Feminism | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 2018| Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Intersektionaalinen feminismi korostaa sitä, että intersektionaalisen feminismin ajatuksia tulee soveltaa jatkuvasti arkielämän tilanteisiin. Intersektionaalinen feminismi kannustaa etuoikeutettuihin identiteetteihin kuuluvia pyrkimään tunnistamaan omia etuoikeuksiaan ja omaa asemaansa suhteessa muihin ihmisiin. Intersektionaalisen feminismin mukaan tämä voi myös auttaa etuoikeutettuja ymmärtämään muiden ihmisten kokemuksia syrjityksi tulemisesta.<ref name=":1" /> Eräs intersektionaalisen feminismin usein käsittelemä aihe on erilaiset tilat. Intersektionaalinen feminismi uskoo, että tilat, joissa etuoikeutettuja on paljon, aiheuttavat marginalisoiduille ihmisille stressiä ja sorron kokemuksia. Tämän ongelman vähentämiseksi intersektionaaliset feministit usein pyrkivät rakentamaan turvallisia tiloja, joissa marginalisoidut voivat kokea itsensä turvalliseksi. Intersektionaalinen feminismi tukee myös turvallisia tiloja, jotka on tarkoitettu vain johonkin marginalisoituun ryhmään kuuluville, kuten mustiksi luokitelluille <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-europe-40091679 | Nimeke = 'Solution' found for Paris black feminist Nyansapo festival | Tekijä = | Julkaisu = BBC News | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> tai ei-valkoisiksi luokitelluille <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://helfemhki.wordpress.com/ | Nimeke = VALKOISUUDEN OLLESSA NORMI KAIKKI TILAT OVAT VALKOISIA | Tekijä = Helfem | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 2016 | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>.
 
Intersektionaalinen feminismi näkee, että kaikessa sorron vastaisessa taistelussa marginalisoitujen tulee olla johtavissa asemissa ja etualalla. Tämän varmistamiseksi joskus eri identiteetteihin kuuluville ihmisille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Esimerkiksi Fem-R -niminen intersektionaalinen feministinen järjestö antaa vain rodullistettujen liittyä varsinaisiksi jäseniksi, kun taas muut voivat liittyä vain liittolaisjäseniksi. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fem-r.fi/jaseneksi/
| Nimeke = Jäseneksi | Tekijä = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = Fem-R| Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
==Lähteet==
{{Viitteet}}
Rekisteröitymätön käyttäjä