Ero sivun ”Gustaf Snellman (eversti)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
joku näköjään tallensi tästä juuri kuvan
Vaaholan (keskustelu | muokkaukset)
Termin muutos.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 2:
'''Otto Gustaf "Gösta" Snellman''' ([[25. joulukuuta]] [[1900]] [[Pudasjärvi]] – [[2. syyskuuta]] 1944) oli [[Suomen puolustusvoimat|Suomen Puolustusvoimien]] [[eversti]] ja sodanaikainen jalkaväkirykmentin komentaja.
 
Snellman osallistui vapaussotaansisällissotaan Vöyrin sotakoulun mukana ja kävi sittemmin Viipurin upseerikokelaskurssin 1918-1919, Kadettikoulun sekä Sotakorkeakoulun 1928-1930. Hän palveli Suomen Valkoisessa Kaartissa nuorempana upseerina 1919-1923, Sotaväen esikunnassa toimistoupseerina 1923-1925 ja Porin rykmentissä komppanianpäällikkönä 1925-1928. Myöhemmin hän toimi toimistoupseerina yleisesikunnassa ja puolustusministeriössä.
 
Talvisodassa Snellman oli Päämajan järjestelytoimiston päällikkönä ja tammikuusta 1940 lähtien [[Jalkaväkirykmentti 67 (talvisota)|JR 67:n]] komentaja. Välirauhan aikana hän komensi 3. prikaatia. Jatkosodan alkaessa hän toimi päämajan järjestelytoimiston päällikkönä ja siirrettiin heinäkuussa 1941 Itä-Karjalan sotilashallintoesikuntaan esikuntapäälliköksi. Lokakuussa 1941 hän siirtyi komentamaan [[Jalkaväkirykmentti 29 (jatkosota)|JR 29:ää]]. 16.4.1942 hänet komennettiin Semenskin-Pertjärven alueen joukkojen johtoon. 30.4.1942 hänet nimitettiin VI armeijakunnan esikuntapäälliköksi. Maaliskuussa 1943 hänestä tuli [[Jalkaväkirykmentti 2 (jatkosota)|JR 2:n]] komentaja. Tammikuussa 1944 hän siirtyi Maaselän ryhmän, maaliskuusta alkaen II armeijakunnan, esikuntapäälliköksi. Jatkosodan torjuntataistelujen alettua Snellman määrättiin komentamaan [[18. divisioona (jatkosota)|18. divisioonaa]]. Hän haavoittui Antrean Noskualla 31.7. ja kuoli myöhemmin sotasairaalassa 2.9.1944 ollen siten eräitä korkeimmissa tehtävissä toimineista sodassa kaatuneista suomalaisista upseereista.