Ero sivun ”Valentin Vaala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Värielokuvat: Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
Lisätty muutama Jussi-palkinto leipätekstiin + viite |
||
Rivi 69:
Wuolijoki osallistui usein elokuvasovitusten käsikirjoituksiin. Silti hänkään ei aina saanut läpi alkuperäisnäytelmien radikaalia poliittista sisältöä. Vuonna 1938 valmistuneen ''[[Niskavuoren naiset (vuoden 1938 elokuva)|Niskavuoren naiset]]'' -elokuvasta jouduttiin karsimaan jotkut alkuperäisnäytelmän viittaukset [[sosialismi]]in. Vaalan versioiden katsotaan kuitenkin pääasiassa tekevän oikeutta Wuolijoen näytelmille.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-54"/> ''Niskavuoren naiset'' on tarina järjestetystä avioliitosta, jossa Tauno Palon esittämä Aarne elää suvun järjestämässä rakkaudettomassa avioliitossa. Aarnen todellinen rakastettu on paikkakunnalle saapuva naisopettaja Ilona, jota esittää [[Sirkka Sari]]. Seuraava Wuolijoki-elokuvasovitus oli ''[[Vihreä kulta]]'' (1939), mutta se ei yltänyt aikaisempien elokuvasovitusten tasolle.
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen [[Niskavuori]]-sarja sai jatkoa ''[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä|Loviisasta]]'' (1946). Se on osoitus Vaalan ja Wuolijoen yhteistyön hedelmällisyydestä. Näytelmästä puuttui kokonaan elokuvan eeppinen alkuosa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-54"/> ''Loviisa'' sijoittuu aikaan ennen ''Niskavuoren naisten'' tapahtumia. Elokuva on tarina Niskavuoren Aarne isän Juhanin, jota esittää jälleen Tauno Palo, luvattomasta rakkaudesta Niskavuoren kartanon piikaan. ''Loviisaa'' on arvostettu hienoimpana Niskavuori-elokuvana, ja se oli myös Vaalan oma suosikki.<ref name="toiviainen2007-62">Toiviainen 2007, s. 62</ref> Vaala sai elokuvasta parhaan ohjauksen [[Jussi (palkinto)|Jussi-palkinnon]] 1947.<ref name="mmm1952">{{Kirjaviite | Tekijä = Terttula, Eugen | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1952 | Vuosi = 1951 | Sivu = 334 | Luku = Jussi-patsaan saajat 1944–50 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>
Vaalan seuraava Wuolijoki-filmatisointi ''[[Jossain on railo]]'' (1949) käsitteli osittain samoja teemoja kuin Niskavuori-elokuvat. Muista Wuolijoki-elokuvista poiketen se ei perustunut näytelmään vaan Wuolijoen alkuperäiseen elokuvakäsikirjoitukseen. Sitä pidetään kaikista Vaalan Wuolijoki-elokuvista vähiten onnistuneena.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-54"/> ''Jossain on railo'' on tarina talonpoikaisnaisen ja aatelisherran luvattomasta rakkaudesta. Pääosaa näyttelevä Ansa Ikonen on parhaimmillaan, mutta ulkoisista puitteista huolimatta elokuvan sisältö on kuiva.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-54"/>
Rivi 79:
=== Moderni komedia ===
[[Tiedosto:Valentin vaala erkki siitonen 1941.jpg|thumb|Valentin Vaala ja [[Erkki Siitonen]] tutkivat ''[[Morsian yllättää]]'' -elokuvan interiöörisuunnitelmia.]]
Suomi-Filmi tuotti vuosina 1941–1946 viisi komediaa, joiden yhdistävinä tekijöinä olivat Vaala, näyttelijä-käsikirjoittaja [[Lea Joutseno]] sekä kirjailija [[Kersti Bergroth]]. Nämä elokuvat ovat ''[[Morsian yllättää]]'' (1941), ''[[Tositarkoituksella (vuoden 1943 elokuva)|Tositarkoituksella]]'' (1943), ''[[Dynamiittityttö]]'' (1944), ''[[Vuokrasulhanen]]'' (1945) ja ''[[Viikon tyttö]]'' (1946). Elokuvien päänaisnäyttelijänä on Joutseno, joka esittää sanavalmista modernia tahtonaista. Käsikirjoittajana toimi Vaalan ja Joutsenon lisäksi Bergroth, joka osallistui useamman niistä käsikirjoittamiseen käyttäen nimimerkkiään "Tet".<ref name="toiviainen2007-52">Toiviainen 2007, s. 52</ref> Vaala palkittiin ''Dynamiittityttö''-elokuvan ansiosta parhaan ohjauksen Jussilla vuonna 1945.<ref name="mmm1952"/> Aikanaan ''Viikon tyttö'' -elokuva täytti yleisön toiveen, kun Joutseno ja Tauno Palo nähtiin ensimmäistä kertaa tähtiparina.<ref name="bagh2005-158">Bagh 2005, s. 158</ref>
Tämä sarja oli jatkoa Vaalan 1930-luvulla ohjaamille moderneille komedioille, joita edustivat ''Kaikki rakastavat'' (1935), ''Juurakon Hulda'' (1937), ''Rikas tyttö'' (1939) sekä "Valtos-filmit" ''Vaimoke'' (1936) ja ''Mieheke'' (1936).<ref name="toiviainen2007-52">Toiviainen 2007, s. 52</ref> Elokuvissa korostui urbaani ympäristö ja naisen yhteiskunnallisen aseman muuttuminen. Elokuvien juonet rakentuvat soidinmenorituaalille, jossa etsitään aviopuolisoa yritysten ja erehdysten kautta. Myöhempi naistutkimus on huomannut elokuvissa perinteisten [[Patriarkaatti (yhteiskuntatieteet)|patriarkaatin]] yhteiskunnan kyseenalaistamista ja rajojen koettamista. Pääroolissa on "uusi nainen", joka on syntynyt [[Teollistuminen|teollistumisen]] ja [[Kaupungistuminen|kaupungistumisen]] myötä.<ref name="toiviainen2007-53">Toiviainen 2007, s. 53</ref> Elokuvahistorioitsija [[Peter von Bagh]] on arvioinut elokuvat ''Viikon tyttö'' ja ''Morsian yllättää'' Vaala-Joutseno-Bergroth -sarjan parhaiksi.<ref name="bagh2005-158"/>
Rivi 93:
Monissa arvioissa yhdeksi Vaalan parhaista elokuvista on mainittu ''[[Ihmiset suviyössä (vuoden 1948 elokuva)|Ihmiset suviyössä]]'' (1948), joka on hänen sovituksensa F. E. Sillanpään [[Ihmiset suviyössä|samannimisestä romaanista]]. Se on tarina yhdestä juhannusyöstä, jolloin monen ihmisen kohtalot nivoutuvat yhteen. Tarinassa on sillanpääläiseen tapaan läsnä niin kuolema kuin syntymäkin. Vaikka elokuvassa on useita henkilöitä, sen varsinaisessa pääosassa on suomalainen suviyö.<ref name="bagh2005-170">Bagh 2005, s. 168–170</ref>
Elokuvasta muistetaan erityisesti Vaalan luottokuvaajan Eino Heinon kameratyö. Hän onnistui tallentamaan suomalaisen kesäyön pehmeät sävyt. Aivan kuten alkuperäisromaanissa, myös elokuvassa luonnolla ja varsinkin vuorokaudenajan etenemisellä on tarkka funktionsa tarinan dramaturgiassa. Elokuvan eräänlaiseksi keskushahmoksi voisi valita [[Martti Katajisto]]n esittämän nuoren miehen, joka tunnetaan lempinimellä ”Nokia”. Elokuva noudattaa pääpiirteissään romaanin tapahtumakulkuja ja dialogia. Tosin elokuva etenee kronologisesti, kun vastaavasti romaanissa on käytetty takaumia.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-255">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 255</ref> Vaala sai elokuvasta kolmannen Jussinsa, tällä kertaa parhaasta käsikirjoituksesta.<ref name="mmm1952"/>
=== Waltari-trilogia ===
| |||