Ero sivun ”Mimmi Kanervo” versioiden välillä

9 082 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
Paranneltu.
(Nimet oikein)
(Paranneltu.)
{{Valtionjohto
| nimi = Mimmi Kanervo
| kuva = Mimmi Kanervo 1907.jpg
| leveyskuvateksti = Mimmi Kanervo vuonna = 180px1907.
| kuvateksti =
| kansanedustajana = 22.5.1907–3.4.1917
| eduskuntaryhmä = [[Suomen Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmäPuolue|SDP]]
| vaalipiiri = [[Turun läänin pohjoinen vaalipiiri|Turun läänin pohjoinen]]
| syntymäaika = [[26. toukokuuta]] [[1870]]
| syntymäpaikka = [[Urjala]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|26|5|1870|1|4|1922}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| puolue ammatti = [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDPpalvelijatar]], järjestötyöntekijä
| ammatti = luennoitsija
| asuinpaikat =
}}
'''Vilhelmina ”Mimmi”(Mimmi) Kanervo''' (o. s. '''TrogenLaurila''',<ref>{{Lehtiviite ent| Otsikko = Mimmi Kanervon kuolinilmoitus | Julkaisu = Suomen Sosialidemokraatti | Ajankohta = 6.4.1922 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1311670?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 5.7.2020}}</ref> vuosina 1895–1897 '''Grönlund''', [[26. toukokuuta]] [[1870]] [[Urjala]] – [[1. huhtikuuta]] [[1922]] [[Helsinki]]) oli luennoitsija ja yksi Suomen ensimmäisistäsuomalainen [[kansanedustaja|kansanedustajistapoliitikko]]. Kanervoja toimi eduskunnassanaisasianainen, joka toimi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] ryhmässä[[kansanedustaja]]na vuosina 1907–1917. HänetHän valittiinoli kansanedustajaksiyksi TurunSuomen lääninensimmäisistä pohjoisestayksikamarisen vaalipiiristä[[Eduskunta|eduskunnan]] kansanedustajista.<ref name=ed"em">{{Edustajamatrikkeli|nro=910670}}</ref><ref name=yle>[http://areena.yle.fi/radio/1287329 Ensimmäisen eduskunnan naiset]. Yle Radio Suomi 19.6.2011. Viitattu 74.912.20142007.</ref>
 
Palvelijattaren ammatissa työskennellyt Kanervo oli 1900-luvun alkuvuosien merkittävimpä suomalaisen työväenliikkeen naisvaikuttajia. Hän oli mukana muun muassa [[Työläisnaisten Liitto|Työläisnaisten Liiton]] toiminnassa. Lisäksi Kanervo osallistui naisten äänioikeustaisteluun ja [[sortokausien aktivismi]]iin. Maltillisena sosialidemokraattina tunnettu Kanervo radikalisoitui [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana ja vaikutti viimeiset vuotensa [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|Suomen Sosialistisessa Työväenpuolueessa]].
Torppareiden Johan Henrik Trogenin ja Maria Andersintyttären tytär Vilhelmina työskenteli [[palvelija]]na maaseudulla ja [[Turku|Turussa]] vuoteen 1903. Tällöin hän siirtyi [[työväenliike|työväenliikkeen]] palvelukseen toimien muun muassa Suomen talous- ja ravintolatyöntekijäin liiton sihteerinä<ref name=ko />. Kanervo osallistui aktiivisesti [[Vuoden 1905 suurlakko|vuoden 1905 suurlakkokomitean]] toimintaan.
 
== Elämä ==
Vuonna [[1918]] Kanervo vangittiin poliittisista syistä. Vankeuden jälkeen hän työskenteli Sosialidemokraattisen naisliiton luennoitsijana kuolemaansa saakka.<ref name=ko>Aura Korppi-Tommola. [http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/aanioikeus/artikkelit/ensimmaiset.htm Naisten täydet poliittiset oikeudet sata vuotta]. Helsingin yliopiston sukupuolten tutkimuksen laitos. Viitattu 7.9.2014.</ref>
=== Varhaiset vuodet ===
Urjalan [[Kehro]]ssa syntyneen Kanervon vanhemmat olivat [[Honkolan kartano]]n Laurilan talon torppari Johan Samuelinpoika ja Maria Antintytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t9825907 | Nimeke = Urjala : Kastetut 9825907 | Julkaisu = Historiakirjat-tietokanta | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 5.7.2020}}</ref> Hän oppi luku- ja kirjoitustaidon kartanonomistajan tyttären [[Annie Furuhjelm]]in pitämässä koulussa ja työskenteli myöhemmin palvelijattarena kotiseudullaan. Vuonna 1891 Kanervo muutti palvelijattareksi Helsinkiin, jossa hän 1895 avioitui tynnyrintekijä Emil Grönlundin (myöh. Kanervo) kanssa. Keväällä 1897 pariskunta muutti Turkuun, ja 1899 Kanervo lähti työväenliikkeen toimintaan liittymällä [[Turun Työväenyhdistys|Turun Työväenyhdistyksen]] palvelijatarosastoon. Kanervo oli käynnistämässä työväen osuuskauppatoimintaa, ja vuosina 1901–1902 hän kirjoitti ''[[Länsisuomen Työmies|Länsisuomen Työmieheen]]''. Vuonna 1903 Kanervo valittiin Turun Työväenyhdistyksen johtokuntaan, jonka edustajana hän osallistui [[Forssan kokous|Forssan kokoukseen]]. Myös Emil oli työväenyhdistyksen jäsen, muttei ollut mukana politiikassa.<ref name="katainen">{{Kirjaviite | Tekijä = Katainen, Elina ; Oittinen, Riitta | Nimeke = Yksi kamari – kaksi sukupuolta : Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset | Vuosi = 1997 | Luku = Naulaniskuja porvarin ruumiskirstuun | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Eduskunnan kirjasto | Isbn = 951-69240-2-6 | www = http://riitta.oittinen.fidisk.fi/resources/katainenoittinen.pdf | www-teksti = Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto = PDF}}</ref>
 
=== Aktivismi ja politiikka ===
Lokakuussa 1903 Kanervot muuttivat takaisin Helsinkiin, kun [[kutsuntalakko]]ja organisoineen työväenyhdistyksen johtokunta oli joutunut viranomaisten hampaisiin.<ref name="katainen"/> Puolisonsa yritystoiminnasta saatujen tulojen myötä Kanervo saattoi jättää palvelijattaren työnsä ja keskittyä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.<ref name="uusitalo 2014a">{{Kirjaviite | Tekijä = Uusitalo, Taina | Nimeke = Elämä työläisnaisten hyväksi : Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930 | Sivut = 157–159 | Vuosi = 2014 | Selite = Turun yliopiston väitöskirja | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Isbn = 978-952-59761-4-4 | www = https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/94191/diss2014_Uusitalo.pdf?sequence=6&isAllowed=y | Tiedostomuoto = PDF}}</ref> Hän ryhtyi järjestötyöntekijäksi toimien muun muassa Työläisnaisten Liiton (myöh. Suomen Sosialidemokraattinen Naisliitto) kiertävänä puhujana sekä [[Palvelijain Liitto|Palvelijain Liiton]] sihteerinä.<ref name="kb">{{Kansallisbiografia|id= 7426 |nimi= Kanervo, Mimmi (1870–1922) |tekijä= Sainio, Venla |ajankohta= 6.9.2001 |viitattu= 26.10.2011}}</ref>
[[Tiedosto:Helsingin suurlakkokomitea 1905.jpg|thumb|Helsingin suurlakkokomitea. Mimmi Kanervo eturivissa kolmas vasemmalta.]]
Kevään 1904 kutsuntalakon yhteydessä Kanervo kiersi [[kagaali]]n palkkaamana agitaattorina Helsingin työläiskaupunginosissa ja oli [[Vieno Mäkelin]]in kanssa kolmen viikon ajan vangittuna toimintansa vuoksi. Kun kesällä [[Tampere]]elle suunniteltu Työläisnaisten Liiton edustajakokous kiellettiin, järjesti Kanervo salaisen tapaamisen kotonaan Helsingin [[Albertinkatu|Albertinkadulla]]. Vuonna 1904 Kanervo valittiin myös [[Helsingin Työväenyhdistys|Helsingin Työväenyhdistyksen]] radikaalin [[Helsingin Työväenyhdistyksen Palvelijatarammattiosasto|palvelijatarammattiosaston]] varapuheenjohtajaksi.<ref name="katainen"/> Loka–marraskuun 1905 [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakon]] aikana Kanervo oli Helsingin suurlakkokomitean jäsen. Joulukuussa 1905 Kanervo valittiin Työläisnaisten Liiton viisihenkiseen äänioikeustoimikuntaan, ja 1906–1907 hän kuului [[Suomen Ammattijärjestö]]n perustamista valmistelleeseen ammattiliittojen keskustoimikuntaan yhtenä Työläisnaisten Liiton viidestä edustajasta.<ref name="uusitalo 2014a"/><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lähteenmäki, Maria | Nimeke = Mahdollisuuksien aika : työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910–30-luvun Suomessa | Sivut = 150 | Vuosi = 1995 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Historiallinen Seura | Isbn = 951-71001-4-0 | www = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170139/BH002_opt.pdf;jsessionid=E7D9418D199C8031132611A78EC70FC8?sequence=1 | Tiedostomuoto = PDF}}</ref>
 
Vuonna 1907 Kanervo nousi kansanedustajaksi [[Turun läänin pohjoinen vaalipiiri|Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä]] keräten vaalipiirin suurimman äänimäärän.<ref name="katainen"/> Hän oli alueen työväestölle jo aikaisemmin tuttu, oltuaan [[Satakunta|Satakunnan]] sosialidemokraattisen piirijärjestön agitaattorina vuonna 1906.<ref name="rajala">{{Kirjaviite | Tekijä = Rajala, Pertti | Nimeke = Punaista on aate : Satakunnan Sosialidemokraatit ry 100 vuotta | Vuosi = 2005 | Sivu = 17 | Julkaisupaikka = Pori | Julkaisija = Satakunnan Sosialidemokraatit | Isbn = 952-91969-3-8}}</ref> Kanervo uusi paikkansa viidesti, mutta jäi 1916 varasijalle, kun hänen edelleen puolueen naisista menivät [[Miina Sillanpää]] ja [[Aino Forsten]]. Eduskunnassa Kanervo keskittyi erityisesti työläisnaisten, perheiden ja aviottomien äitien asioiden parantamiseen.<ref name="katainen"/> Kansanedustajavuosiensa jälkeen Kanervo työskenteli Sosialidemokraattisen Naisliiton luennoitsijana.<ref name="kb"/> Agitaattorina häntä luonnehdittiin rohkeaksi esiintyjäksi. Naisasian ohella Kanervo puhui usein siveellisen nuhteettomuuden puolesta ja vastusti vapaampia rakkauskäsityksiä.<ref name="katainen"/>
 
=== Viimeiset vuodet ===
Sisällissodan aikana Kanervo oli kaupunginvaltuuston tehtäviä hoitaneen [[Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta|Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnan]] jäsen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://itsenaisyys100.fi/persons/kanervo-mimmi/ | Nimeke = Kanervo, Mimmi | Julkaisu = Svinhufvud – Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet | Ajankohta = 2016 | Julkaisija = Suomi 100 -hanke | Viitattu = 5.7.2020}}</ref> Sodan loppuvaiheessa Kanervo joutui [[Valkoiset|valkoisten]] vangiksi, mutta häntä ei asetettu syyteeseen.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Notisöversikt. De upproriska lantdagsmännens suppleanter | Julkaisu = Dagens Press | Ajankohta = 19.2.1919 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1164473?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 5.7.2020 | Kieli = {{sv}}}}</ref> Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa Kanervo oli tulla valituksi [[Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri|Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä]], mutta menetti paikkansa [[Oskari Väre]]elle tarkistuslaskennassa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kansanedustajat | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1.4.1919 | Sivut = 4 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1175840?page=4 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 5.7.2020}}</ref>
 
Vaalien jälkeen Kanervo siirtyi [[Suomen Kommunistinen Puolue|SKP:n]] vaikutuspiirissä olleeseen SSTP:n riveihin ilmeisesti [[Nestori Aronen|Nestori Arosen]] houkuttelemana.<ref name="katainen"/> Lisäksi syynä oli, ettei Kanervon mukaan sosialidemokraattisessa liikkeessä arvostettu naisia tarpeeksi, eikä heitä ollut riittävästi johtopaikoilla.<ref name="yle120411">{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/audio/1-1293320 | Nimeke = Maria Laine ja Mimmi Kanervo | Tekijä = Salmela-Laine, Martta | Selite = Audio 1960-luvulta | Julkaisu = Ensimmäisen eduskunnan naiset | Ajankohta = 12.4.2011 | Julkaisija = Yle Areena | Viitattu = 7.9.2014}}</ref> Sosialidemokraattisen Naisliiton johdossa hän muodosti [[Fiina Pietikäinen|Fiina Pietikäisen]], [[Elin Fagerholm]]in ja [[Rosa Sillanpää]]n kanssa vasemmisto-opposition, joka valtasi liiton sosialidemokraateilta joulukuussa 1920.<ref>Uusitalo 2014, s. 277–278.</ref>
 
Mimmi Kanervo kuoli kotonaan sydänkohtaukseen 51-vuotiaana huhtikuussa 1922.<ref name="katainen"/> Hänet on haudattu [[Hietaniemen hautausmaa]]lle. Kanervon hautajaisista tuli suuri työväenliikkeen mielenosoitus [[Helsingin työväentalo]]lta lähteneen pitkän hautajaissaattueen kulkiessa halki kaupungin.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Mimmi Kanervon hautaus | Julkaisu = Suomen Työmies | Ajankohta = 10.4.1922 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1727904?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 5.7.2020}}</ref>
 
== Perhe ==
Kanervon puoliso oli Turussa syntynyt tynnyrintekijä Frans Emil Kanervo (vuoteen 1897 Grönlund, 1869–1917), jonka kanssa hän avioitui 1895.<ref name="kb"/> Pariskunnalla oli ottotytär. Emil Kanervo oli Turun ja Helsingin työväenyhdistysten jäsen, mutta toimi aktiivisesti ainoastaan niiden orkestereissa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kuollut | Julkaisu = Työmies | Ajankohta = 28.6.1917 | Sivut = 4 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1190136?page=4 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 5.7.2020}}</ref>
 
==Lähteet==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
* {{Kansallisbiografia|id = 7426|nimi =Kanervo, Mimmi (1870–1922) |tekijä =Venla Sainio |ajankohta = 6.9.2001|viitattu = }}
 
{{SDP:n kansanedustajat 1907-1908}}
{{SDP:n kansanedustajat 1908-1909}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Tynkä/Poliitikko}}
{{AAKKOSTUS:Kanervo, Mimmi}}
 
{{AAKKOSTUS:Kanervo, Mimmi}}
[[Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot]]
[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot]]
[[Luokka:Satakunnan vaalipiiri]]
[[Luokka:Suomen sosialistisen työväenpuolueen poliitikot]]
[[Luokka:SatakunnanTurun läänin pohjoinen vaalipiiri]]
[[Luokka:Suomalaiset feministit]]
[[Luokka:Sortokausien aktivistit]]
[[Luokka:Suomen sisällissodan punaiset]]
[[Luokka:Vuonna 1870 syntyneet]]
24 388

muokkausta