Ero sivun ”George de Godzinsky” versioiden välillä

| kuolinpaikka = [[Helsinki]] tai [[Espoo]]

'''George de Godzinsky''' [ʒoʀʒ də go'dzinski] ([[5. heinäkuuta]] [[1914]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]], [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]] – [[23. toukokuuta]] [[1994]] [[Helsinki]]) /oli [[Espoopuolalaiset|puolalaistaustainen]]<ref name="Pomus" />) oli [[suomenvenäläiset|suomenvenäläinen]] [[säveltäjä]], [[kapellimestari]] ja [[piano|pianisti]]. De Godzinsky tunnetaan parhaiten iskelmistään, vaikkamutta hän sävelsi myös elokuvamusiikkia, operetteja ja viihdemusiikkia.<ref name="OM">{{Kirjaviite | Tekijä=Virtamo, Keijo (toim.) | Nimeke=Otavan musiikkitieto: A–Ö | Sivu=117 | Julkaisija=Otava | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1997 | Isbn=951-1-14518-5 }}</ref>

De Godzinsky oli syntyjään monikansallinen: isän puolelta hänellä oli [[puolalaiset|puolalaista]], [[tšekit|tšekkiläistä]], [[georgialaiset|georgialaista]] ja [[romanialaiset|romanialaista]], äidin puolelta [[sveitsi]]läistä ja [[hollantilaiset|hollantilaista]] verenperintöä.<ref name="Pomus">{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= George de Godzinsky |Osoite= http://pomus.net/001437 |Ajankohta= |Julkaisija= Pomus.net |Viitattu= 17.6.2010 }}</ref> Hänen isänsä oli [[Pietari (kaupunki)|pietari]]lainen virkamies ja yksityisyrittäjä Franciszek de Godzinsky, joka kävi kauppaa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomessa]]; äiti oli pianisti Maria Othmar-Neuscheller. [[Venäjän vallankumous|Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen]] aikana perhe pakeni Suomeen ja asettui [[Helsinki]]in.<ref name="Pomus"/> Amatööripianisti-isä kokosi emigranttituttavistaan ravintolayhtyeen, joka soitti salonki- ja tanssimusiikkia. Kuusitoistavuotias George liittyi orkesteriin pariksi vuodeksi.

[[File:Conductor George de Godzinsky playing a grand piano in a radio studio, ca 1935..jpg|thumb|right|250px|De Godzinsky soittamassa flyygeliä radiostudiossa noin vuonna 1935.]]

Vuodesta 1938 de Godzinsky toimi kapellimestarina johtaen näyttämöteoksia opereteista ja musikaaleista baletteihin ja oopperoihin mm. [[Svenska Teatern|Ruotsalaisessa teatterissa]], [[Kansan Näyttämö|Helsingin kansannäyttämöllä]], [[Dramaten|Tukholman kuninkaallisessa teatterissa]] ja [[Göteborg]]in Suuressa teatterissa. Hän oli myös [[Radion viihdeorkesteri]]n kapellimestari 1953–1980.<ref name="Sininen laulu">{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina – Godzinsky, George de |Osoite= http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=327 |Ajankohta= |Julkaisija= YLE |Viitattu= 17.6.2010 |Kieli= }}</ref> Kausi [[Suomen Kansallisooppera]]n ja [[Suomen Kansallisbaletti|Suomen Kansallisbaletin]] vierailevana kapellimestarina huipentui baletin ulkomaankiertueisiin 1959–1965 [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Bergen]]issä, [[Varsova]]ssa ja [[Pariisi]]ssa. Hän toimi Suomen kapellimestarina Eurovision laulukilpailuissa vuodesta [[Eurovision laulukilpailu 1961|1961]] vuoteen [[Eurovision laulukilpailu 1965|1965]] johtaen maan viisi ensimmäistä edustussävelmää<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= George de Godzinsky |Osoite= http://www.andtheconductoris.eu/index.htm?content/eoh.htm |Ajankohta= |Julkaisija= andtheconductoris.eu |Viitattu= 5.12.2016}}</ref> sekä Suomen euroviisukarsintojen kapellimestarina vuodesta 1961 vuoteen 1966. Hänen viimeinen suurproduktionsa oli [[Lahti|Lahden]] oopperan ''[[Porgy ja Bess]]'' 1977.

Lisäksi De Godzinsky sävelsi musiikin 64 pitkään elokuvaan. Hän teki monia elokuvasävellyksiä<ref name="Elävä arkisto"/>, muun muassa [[Valentin Vaala]]n elokuviin ''[[Vuokrasulhanen]]'' (1945), ''[[Viikon tyttö]]'' (1946), ''[[Gabriel, tule takaisin (elokuva)|Gabriel, tule takaisin]]''(1951), [[Ilmari Unho]]n elokuviin ''[[Kuollut mies rakastuu]]'' (1942), ''[[Kolmastoista koputus]]'' (1945), ''[[Kilroy sen teki]]'' (1948) sekä [[Nyrki Tapiovaara]]n elokuviin ''[[Varastettu kuolema]]'' (1938) ja ''[[Miehen tie (elokuva)|Miehen tie]]'' (1940).<ref name="Elävä arkisto" />

[[File:Godzinsky-Fougstedt-1943.jpg|thumb|right|250px|Sotamies George de Godzinsky (vas.) ja luutnantti [[Nils-Eric Fougstedt]] esiintymässä [[jatkosota|jatkosodan]] aikaan vuonna 1943.]]

De Godzinsky sai ansioistaan [[Pro Finlandia]] -mitalin vuonna 1975, [[Valtionpalkinto|säveltaiteilijain valtionpalkinnon]] vuonna 1981<ref name="Sininen laulu"/> ja [[Professori (arvonimi)|professorin arvonimen]] ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana suomalaisena kevyen musiikin edustajana vuonna 1985. Lisäksi hänelle myönnettiin elämäntyön johdosta kultainen [[Emma-patsas]] vuonna 1994.<ref name="OM" />

Godzinsky on haudattu [[Hietaniemen hautausmaa]]n [[Hietaniemen hautausmaa#Taiteilijainmäki|Taiteilijainmäelle]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/includes/file_download.asp?deptid=3923&fileid=10026&file=020121A_Taiteilijamäki_10.pdf&pdf=1|Nimeke=Taiteilijainmäki V21A| Tiedostomuoto=pdfPDF |Julkaisija= Helsingin seurakuntayhtymä| Viitattu =18.7.2011}}</ref>