Ero sivun ”Märkäjärvenmaa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+
Rivi 9:
== Märkäjärvenmaan syntyvaiheet ==
 
Eräpalsta sijaitsi [[Rautavesi (Sastamala)|Rautavedeltä]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahdelle]] Suodenniemen pitäjän halki johtaneen vanhan eräreitin varrella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suodenniemenhistoriaa.blogspot.com/2014/04/vetisilla-erateilla.html| Nimeke = Veteen piirretty valtatie| Tekijä = nimimerkki Tomi| Julkaisu = Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 30.4.2014| Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 29.3.2020| Kieli = {{fi}}}}</ref> Erävaltauksen muodostumisen ajankohta tai alkuperäinen koko eivät ole tiedossa, mutta ensimmäinen sitä koskeva asiakirjamaininta on noin vuodelta 1450, kun Märkäjärvenmaa mainitaan [[Turun tuomiokirkon Mustakirja|Turun tuomiokirkon Mustaankirjaan]] sisältyvässä Satakunnan erämaiden luettelossa kuuden miehenmetsän kokoisena eräpalstana.<ref>Suvanto Seppo:[http://wiki.narc.fi/portti/images/6/6e/Satakunta_sivut_0191-0362_YLA-SASTAMALA_ELI_KARKKU.pdf Vanhan Satakunnan henkilötiedosto (VSHT) 1303-1571], s. 265-266. Viitattu 12.5.2020.</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Registrum Ecclesiae Aboensis, eller, Åbo domkyrkas Svartbok : The Black Book of Abo Cathedral| Julkaisija = Kansallisarkisto| Vuosi = 1996| Tekijä = Hausen Reinhold, Kokkonen Jyri, Pispala Elisa| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 587| Selite = 727| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-884-179-9| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{sv}} }}</ref> Eräs Suomen keskiajan asiakirjojen varhaisista tutkijoista, [[Reinhold Hausen]], tulkitsi asiakirjassa mainitun Mergaiárffán virheellisesti Mengajærffæksi. Virhe kertautui [[Väinö Voionmaa]]n vuonna 1947 julkaistussa ''Hämäläinen eräkausi'' -teoksessa, jossa hän arveli Hausenin tulkinnan perusteella merkinnän tarkoittaneen Pohjanmaalla [[Alajärvi|Alajärven]] pitäjässä sijaitsevaa [[Menkijärvi|Menkijärveä]]. <ref>Suvanto Seppo:[http://wiki.narc.fi/portti/images/6/6e/Satakunta_sivut_0191-0362_YLA-SASTAMALA_ELI_KARKKU.pdf Vanhan Satakunnan henkilötiedosto (VSHT) 1303-1571], s. 265-266. Viitattu 5.7.2020.</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Hämäläinen eräkausi| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1947| Tekijä = Voionmaa Väinö| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 233-234| Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo| Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{fi}} }}</ref>
 
Märkäjärvenmaa kuului Mouhijärven [[Hyynilä]]n kylän Toijasen ja Murron kylän Saksan taloille niin, että Toijanen omisti siitä 2/3 ja Saksa 1/3.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Sastamalan historia 2| Julkaisija = Vammalan kaupunki| Vuosi = 2007| Tekijä = Piilonen Juhani| Suomentaja = | Luku = | Sivu = 248| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Vammala| Tunniste = | Isbn = 9789519769158| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{fi}} }}</ref>