Ero sivun ”Kaksoismonarkia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Usm (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Kaksoismonarkialla''' tarkoitetaan kun kaksi erillistä valtakuntaa hallitsee sama hallitsija jotka noudattavat [[Ulkopolitiikka|ulkopolitiik]]assa yhteistä linjaa ja ovat [[Tulliliitto|tulliliit]]ossa keskenään ja niillä on yhteinen armeija, mutta muuten alueet ovat itsehallinnollisia alueita. Termiä käytetään tyypillisesti viittaamaan [[Itävalta-Unkari]]a joka oli olemassa vuosina 1867–1918.
1870-luvulla, käyttämällä mallina Itävallan ja Unkarin kaksoismonarkiaa, [[Walesin prinssi]] (myöhemmin kuningas [[Edvard VII|Edward VII]]) ja pääministeri [[William Ewart Gladstone]] ehdottivat Irlannin ja Ison-Britannian välille kaksoismonarkiaa<ref>{{cite web|first=H. C. G. |last=Matthew|authorlink=Colin Matthew|title=Edward VII (1841–1910)|journal=Oxford Dictionary of National Biography|publisher=Oxford University Press|doi=10.1093/ref:odnb/32975|url=http://www.oxforddnb.com/view/article/32975|orig-year=first published September 2004|date=May 2006|accessdate=2008-11-24|last2=Harrison|first2=B.|url-access=subscription}}</ref>
Tämä ehdotus epäonnistui, mutta [[Arthur Griffith]] käytti tätä ajatusta myöhemmin vuonna 1904 kun hän julkaisi teoksessaan ''Unkarin ylösnousemus''. Griffith huomautti, kuinka Unkari siirtyi vuonna 1867 [[Itävallan keisarikunta|Itävallan valta]]kunnasta erilliseen tasa-arvoiseen valtakuntanan osaksi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaa. Vaikka Griffith ei ollut itse monarkisti, hän kannatti tällaista lähestymistapaa anglo-irlantilaisiin suhteisiin. Muut Irlannin poliittiset johtajat eivät hyväksyneet tätä ajatusta, ja [[Irlannin vapaussota|Irlannin itsenäisyys]]sodassa (1919–1921) se taisteli lopulta irtautuakseen [[Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian ja Irlannin]] liitosta.
Myöhemmät historioitsijat ovat käyttäneet termiä viitaten muihin esimerkkeihin, joissa yksi kuningas hallitsee kahta valtiota, kuten [[Henrik V (Englanti)|Henrik V]] ja [[Henrik VI (Englanti)|Henrik VI]], jotka olivat käytännössä sekä Englannin että Ranskan kuninkaita viidennellä vuosisadalla [[Satavuotinen sota|sadan vuoden so]]dan aikana
[[Tanska-Norja]]n kaksoismonarkia, joka oli olemassa vuosina 1537–1814<ref> Slagstad, Rune (2004), "[https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0725513604044236 Shifting Knowledge Regimes: the Metamorphoses of Norwegian Reformism", Thesis Eleven, 77 (1)]: 65–83, </ref> ja [[Iberian unioni]] [[Portugali]]n ja [[Espanja]]n välillä (1580–1640) ja [[Puola-Liettua|Puola-Liettuan yhteisö]] (1569–1795).
Kaksoismonarkia ei välttämättä ole [[personaaliunioni]]. Personaaliunionissa kahta tai useampaa valtakuntaa hallitsee sama halltsija, mutta muita yhteisiä hallintorakenteita ei ole. Toisissaan personaaliunionissa olevilla valtioilla on erilliset armeijat, erillinen ulkopolitiikka ja erilliset [[tulli]]t. Tässä kohtaa Itävalta-Unkari ei ollut pelkästään personaaliunioni koska molemmat valtiot jakoivat yhteisen hallituksen joka hallitsi ulkopolitiikkaa, armeijaa ja yhteistä finansseja<ref>Columbia encyclopedia {{cite web |url=http://www.bartleby.com/65/au/AustroHu.html |title=Archived copy |accessdate=2008-11-24 |url-status=dead |archiveurl=https://web.archive.org/web/20090202111034/http://bartleby.com/65/au/AustroHu.html |archivedate=2009-02-02 }}</ref>
==Esimerkkejä==
*[[Tanska-Norja]] (1537–1818)
*[[Puola-Liettua]] (1569–1795)
Rivi 22 ⟶ 20:
==Viitteet==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Poliittiset järjestelmät]]
[[Luokka:Monarkia]]
| |||