Ero sivun ”Sven Dufva” versioiden välillä

[[Oskar Rancken]] väitti vuonna 1864 julkaisemassaan kirjassa ''[[Fänrik Ståls hjeltar]]'', että Sven Dufvalla olisi ollut todellinen esikuva, Koljonvirran taisteluun osallistunut [[ruotujakolaitos|ruotusotamies]] [[Johan Zacharias Bång]] (1782–1845). Tämä uskomus vakiintui sittemmin pitkäksi aikaa.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia |id = 5634 |nimi = Bång, Johan Zacharias (1782–1845) |tekijä = Kari Tarkiainen |ajankohta = 1.3.1998}} Sama teksti luettavissa myös: [httphttps://www.finlit.fi/tietopalvelufi/tietopaketit/j-l-runeberg-suomalaisen-kirjallisuuden-seurassa/bjz.htmvanrikki-stoolin-henkilohahmojen-0 Bång, Johan Zacharias (1782–1845)] Vänrikki Stoolin henkilöhahmojen elämäkerrat Kansallisbiografiassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.</ref> Bång syntyi Lohjan[[Lohja]]n seurakunnassa 19. huhtikuuta 1782<ref>Draamatarinat: Runebergin elämä ja teokset: [http://city.porvoo.fi/runeberg/draama2/artikkeli6.htm Kuka oli Sven Dufva?] Porvoo. Viitattu 23.9.2011.</ref> ja palveli sotilaana Vaasan rykmentin [[KorsholmaMustasaari|KorsholmsMustasaaren]] skarppskyttekomppaniassa.<ref batallionname="KB" -joukkueessa./> Hän selvisi hengissä Koljonvirran taistelusta ja sai siitä [[Mitali|kunniamitalin]]. Myöhemmin hän sai toisenkin kunniamitalin.

Sodan jälkeen Bång asettui Pohjois-Ruotsiin ja siirtyi siviiliin. Hän toimi ensin pitäjänsuutarina [[Lycksele]]ssä ja uudistalollisena [[Fjällboberg]]issä, jossa myös kuoli. Bångin sotamuistot kirjattiin muistiin hänen poikansa välityksellä kahdestikin. Hän kertoi olleensa Koljonvirran taistelun sankari ja tyhjentäneen sillan kolmesti venäläisistä [[kartessi|kartesseilla]]. Vuonna 1908 Johan August Sandelsin pojanpoika, kenraali [[Gustaf Sandels]] pystytti Bångin haudalle Lyckseleen [[Muistomerkki|muistomerkin]], jossa Bångin annetaan ymmärtää olevan ”todellinen” Sven Dufva.<ref name="KB" />

Myöhemmin tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet sen, oliko Dufvalla todellista esikuvaa tai kertooko runo ylipäätään Koljonvirran taistelusta. Lisäksi Rancken ilmeisesti sekoitti sotamies Bångin toiseen samannimiseen henkilöön. Runebergin innoittajana on arveltu olleen todennäköisemmin [[Livius|Liviuksen]] kuvaus myyttisestä [[Roomalaiset|roomalaisesta]] sotasankarista [[Horatius Cocles|Horatius Cocleesta]], joka vuonna 507 eaa. käydyssä sodassa pidätteli yksinään [[Tiber]]-joen ylittävällä sillalla kokonaista etruskiarmeijaa[[etruski]]armeijaa.<ref>Wrede 1988, s. 87.</ref><ref name="KB" />