Ero sivun ”Maallikkosaarnaaja” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähde ym. parantelua.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
 
== Suomessa ==
Suomessa maallikkosaarnaajat toimivat [[Herätysliike|herätyskristillisissä]] yhteisöissä. Maallikkosaarnaajaperinne on vahva muun muassa [[Rukoilevaisuus|rukoilevaisten]], [[Herännäisyys|herännäisten]], [[Lestadiolaisuus|lestadiolaisten]] ja [[Evankelinen herätysliike|evakelisuuden]] piirissä. Vuonna 1869 voimaan tullut kirkkolaki antoi maallikoille mahdollisuuden anoa [[tuomiokapituli]]lta tai [[Turun arkkipiispa|piispalta]] virallista saarnalupaa, jonka jälkeen heillä oli oikeus sananjulistukseen myös kirkoissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sopanen, Matleena | Nimeke = Lähde : historiatieteellinenHistoriatieteellinen Aikakauskirja 15 | Luku = Kirkon hajottaja vai rakentaja? Suomen evankelisluterilaisen kirkon saarnaluvan anojat ja maallikkosaarnaajan kriteerit 1870–1923 | Vuosi = 2018 | Sivut = 40, 42 | Julkaisupaikka = Joensuu | Julkaisija = Labyrintti ry ; Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys | Tunniste = ISSN 2489-6195 | www = https://lahde.journal.fi/article/view/70427}}</ref>
 
Tunnettuja suomalaisia maallikkosaarnaajia ovat muun muassa [[Antti Kaarne]], [[Kalle Lohi]], [[Juhani Raattamaa]], [[Paavo Ruotsalainen]], [[Aku Räty]], [[Leonard Typpö]] ja [[Niilo Yli-Vainio]]. 2000-luvulla tunnetuksi ovat tulleet muun muassa [[Pirkko Jalovaara]] ja [[Riku Rinne]].