Wikipedia

Ero sivun ”Kylmyysaavikko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 024 muokkausta
lähteetöntä pois (korjattavat 2012 -projekti)
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|603}}
[[File:AntarcticaDomeCSnow.jpg|thumb|[[Antarktis]]]]
'''Kylmyysaavikko''' (myös '''polaariaavikko''', '''napa-aavikko''' tai '''arktinen aavikko''') on [[Tundra|tundran]] kylmä pohjoisosa, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 millimetriä ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10&nbsp;°C. Kylmyysaavikkoa on maailmassa viisi miljoonaa neliökilometriä, ja ne ovat yleensä kallioperä- tai soratasankoja.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://pubs.usgs.gov/gip/deserts/types/|Nimeke = Types of Deserts|Tekijä = |Selite = |Julkaisu = |Ajankohta = 29.10.1997|Julkaisupaikka = |Julkaisija = Usgs.gov|Viitattu = 24.9.2015|Kieli = }}</ref> Kylmyysaavikko on tundran pohjoisin osa tai [[Jäätikkö|jäätikön]] keskellä oleva jäätön alue. Kylmyysaavikkoa ei saa sekoittaa jäätiköihin, vaikka jäätiköitä sanotaankin monesti kylmyysaavikoiksi. Se sijaitsee tundran pohjoisosissa tai tundran ja jäätikön välissä. Alue on enimmäkseen kalliota, kivikkoa tai soraa.
 
Eteläisemmällä tundralla paksu lumi suojaa talvella monia kaseveja, ja sulaa melko lämpimässä kesässä kuitenkin pois kasvukauden ajaksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://www.rusnature.info/reg/08_6.htm|nimeke = Polar Deserts|julkaisu = Rusnature.info|julkaisija = Russian Nature|viitattu = 24.9.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref> Talvisin on synkkä [[kaamos]]aika, jolloin [[aurinko]] ei nouse horisontin yläpuolelle. Kasvillisuuden kannalta tärkeitä lämmittäviä [[Föhntuuli|föhntuulia]] on joillain vuoristoalueilla.<ref name=":0" /> Se mitä sanotaan Pohjois-Amerikassa polaaripuoliaavikoksi, luetaan Euraasiassa polaariaavikoksi, jonka eteläpuolella kasvaa arktinen tundra.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Kankaanpää Paula|Nimeke = Arctic Flora and Fauna – status and conservation|Sivu = 132|Julkaisija = Edita|Vuosi = 2001|Isbn = 9979-9476-5-9|Julkaisupaikka = 2001|Luku = The tundra and the polar desert}}</ref>
== Yleistä ==
Lämpötila vaihtelee kylmyysaavikolla. Esimerkiksi kylmimmän talvikuukauden aikana se voi olla −22&nbsp;°C, lämpimimmän kesäkuukauden aikana taas +1&nbsp;°C. Lunta on kylmyysaavikon alueella suurimman osan vuodesta, tavallisesti [[Arktis|arktisella alueella]] syyskuusta kesäkuuhun. Sademäärä on alle 200 millimetriä, joskus vain 45.
 
Ylä-arktista kylmyysaavikkoa tavataan niukkasateisilla arktisella alueella, joilla ei ole jäätiköitä. Kylmyysaavikoilla kasvaa pääasiassa [[jäkälä]]ä, sammalia, leviä ja matalia ruohoja ja yrttikasveja. Tyynymäinen kasvutyyppi suojaa voimakkailta tuulilta. Kasvillisuus on alle 10 senttimetrin korkuista. Kylmyysaavikoilla tavattavia eläinlajeja ovat esimerkiksi [[jääkarhu]], [[naali|napakettu]], [[napasusi]], [[napajänis]], [[mursu]], ja [[Lokit|lokkimaiset]] linnut. ▼
[[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] alueen kylmyysaavikot ovat syvälumisia, mutta Itä-Siperian saarten kylmyysaavikot matalalumisia. Matala lumipeite on kylmyysaavikolla kasvien kannalta parempi toisin kuin eteläisemmällä tundralla, koska paksu lumi ei tahdo sulaa kesän aikana mikä haittaa kasvien kasvua. Eteläisemmällä tundralla taas paksu lumi suojaa talvella monia kaseveja, ja sulaa melko lämpimässä kesässä kuitenkin pois kasvukauden ajaksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://www.rusnature.info/reg/08_6.htm|nimeke = Polar Deserts|julkaisu = Rusnature.info|julkaisija = Russian Nature|viitattu = 24.9.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref>
 
Polaariaavikoilla on alueita, joiden ominaisuudet yllättäen suosivat kasvien kasvua. Nämä voivat olla lämpimiä, kosteita ja/tai veden valumaominaisuuksiltaan kasveille sopivampia kuin ympäröivä hyvin niukkasvuinen alue. Vesi säilyy alavalla maalla, jonne kylmät tuulet eivät pääse tunkeutumaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Pielou, E. C.|Nimeke = A naturalist’s guide to the Arctic|Sivu = |Julkaisija = The University of Chicago Press|Vuosi = 1994|Kieli = {{en}}|Julkaisupaikka = Chicago|Isbn = 0-226-66814-2}}</ref> Alueelle voi kehittyä arktisissa mitoissa hyvä maaperä. Näitä sanotaan monesti ylä-arktisiksi keitaiksi. Jos keidas on kyllin suuri, siellä voi elää melko monipuolinen eläimistö.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://science.jrank.org/pages/7023/Tundra-Arctic-tundra.html|nimeke = Tundra – Arctic Tundra|julkaisu = |julkaisija = Science.jrank.org|viitattu = 24.9.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref> Esimerkiksi [[Ellesmerensaari|Ellesmerensaarella]] Hazenin tasangolla [[Lake Hazen]]in ympärillä on ympäröivää aluetta lämpimämpi keidas,<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic60-3-294.pdf|nimeke = Limnological Characteristics of a High Arctic Oasis and Comparisons across Northern Ellesmere Island|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 24.9.2015|tekijä = Keatley, Bronwyn; Douglas, Marianne & Smol, John|ajankohta = 22.3.2007|tiedostomuoto = PDF|selite = s. 294–308|kieli = {{en}}}}</ref> jossa elää ympäröivää aluetta huomattavasti enemmän kasveja ja eläimiä. ▼
Talvisin on synkkä [[Kaamos|kaamosaika]], jolloin [[aurinko]] ei nouse horisontin yläpuolelle. Kylmyysaavikoilla on voimakkaita tuulia. Kasvillisuuden kannalta tärkeitä lämmittäviä [[Föhntuuli|föhntuulia]] on joillain vuoristoalueilla.<ref name=":0" />
 
▲Ylä-arktista kylmyysaavikkoa tavataan niukkasateisilla arktisella alueella, joilla ei ole jäätiköitä. Kylmyysaavikoilla kasvaa pääasiassa [[jäkälä]]ä, sammalia, leviä ja matalia ruohoja ja yrttikasveja. Tyynymäinen kasvutyyppi suojaa voimakkailta tuulilta. Kasvillisuus on alle 10 senttimetrin korkuista. Kylmyysaavikoilla tavattavia eläinlajeja ovat esimerkiksi [[jääkarhu]], [[naali|napakettu]], [[napasusi]], [[napajänis]], [[mursu]], ja [[Lokit|lokkimaiset]] linnut.
 
Nollan molemmin puolin ulottuvat taajat lämpötilan vaihtelut nostavat kiviä maan pintaan ruutumaisiksi kuvioiksi tai röykkiöiksi. Lämpimänä aikana vettä vajoaa maan huokosten välistä kiven alle, vesi jäätyy, kivi nousee jään laajetessa ylös, ja jään sulaessa kivi ei putoa entiselle paikalleen vaan nousee kierron jatkuessa ylös.
 
== Kylmyysaavikkojen sijainnit ==
 
Kylmyysaavikko on pohjoisella pallonpuoliskolla yleensä 76 leveysasteen pohjoispuolella jäättömillä alueilla. Kylmyysaavikko vastaa vuoristojen ylä-alpiinista niukkaa jäkäläkasvillisuutta. Kylmyysaavikkoa on aivan pohjoisimmilla arktisilla jäättömillä alueilla. Tyypillinen paikka on esimerkiksi [[Cornwallisinsaari (Nunavut)|Cornwallisinsaari]] Kanadan [[Nunavut]]issa. [[Sevarnaja Zemlja]]n jäättömät alueet ovat kylmyysaavikkoa. [[Huippuvuoret|Huippuvuorten]] [[Koillismaa (Norja)|Nordaustlandetissa]] on kylmyysaavikkoa, samoin [[Frans Joosefin maa]]ssa. Kanadassa kylmyysaavikkoa on pohjoisimmilla [[Kanadan arktiset saaret|arktisilla saarilla]] Kanadan pohjoispuolella. Lisäksi [[Kuningatar Elisabetin saaret|Kuningatar Elisabetin saarilla]] pohjoisen napajään saartamana esimerkiksi [[Mackenzie Kingin saari|Mackenzie King-]], [[Ellef Ringnesin saari|Ellef Rignes]]- ja muilla Kuningatar Elisabetin saarilla. [[Prinssi Patrickin saari|Prinssi Patrickin saaresta]] suurin pohjoisosa on kylmyysaavikkoa, mutta etelässä on jonkin verran enemmän kasvillisuutta. [[Melvillensaari (Kanada)|Melvillen]]- ja [[Bathurstinsaari|Bathurstinsaarista]], jotka ovat näitä hieman etelämpänä, on vain pieni osa kylmyysaavikkoa. Suurin osa näistä on ns. kylmää tundraa. Tiukan määritelmän mukaan esimerkiksi [[Baffininsaari|Baffininsaarella]] ei ole varsinaista kylmyysaavikkoa lainkaan. Kylmyysaavikkoa on pienen pieni kaistale aivan Grönlannin pohjoiskärjessä. Myös keskisen [[Novaja Zemlja|Novaja Zemljan]] ylämailla on kylmyysaavikkoa. Mantereella kylmyysaavikkoa on esimerkiksi Siperian pohjoisosissa Tsheljuskinin niemellä [[Taimyrin niemimaa]]n pohjoisosissa [[Severnaja Zemlja|Sevarnaja Zemljan]] lähellä.
 
== Kylmyysaavikon vyöhykenimiä ==
 
Kylmyysaavikko on niin sanotun CAVM-luokituksen mukaan tundran kylmin vyöhyke A, missä lämpötila kohoaa 0–3 °C. Kylmyysaavikko ja pohjoisin tundra ovat niin sanotulla hyperarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Monissa tundran luokitteluissa kylmyysaavikko on ylä-arktinen alue tai joissain pohjoisin osa siitä. Kylmyysaavikko saatetaan jakaa vielä pohjoiseen ja eteläiseen osaan.
 
== Antarktiksen kuivat laaksot ==
 
Antarktiksen tunnetuimmat kylmyysaavikot lienevät mannerjäätikön keskellä olevilla jäättömillä alueilla, esimerkiksi [[McMurdon kuivat laaksot|McMurdon kuivissa laaksoissa]], joissa sataa alle 100 millimetriä vuodessa ja vuoden keskilämpötila on alle −20 °C.
 
== Kylmyyspuoliaavikko ==
 
Jos sadetta saadaan jonkin verran, syntyy matalakasvuinen polaarinen puoliaavikko, jossa kasvaa kukkakasveja, esimerkiksi [[jääleinikki]]ä, mätäsmäistä ja tyynymäistä kasvillisuutta siellä täällä. Esimerkiksi kylmyyspuoliaavikosta on [[Ny Ålesund]] Huippuvuorilla, jossa kasvaa [[lapinvuokko]]a pienkivikon keskellä.
 
== Euraasian kasvirikkaammat polaariaavikot ==
 
Pohjois-Amerikan polaariaavikot ''Barrens'' ovat yleensä karkean graniitin tai karbonaattikiven päällä [[Keewatin|Keewatinin]] ylämailla ja Arktisten saarten tasangoilla. Näiden keskellä on kosteita soita ja järviä, joita ympäröivät niityt. Ne ovat kylmiä ja [[itiökasvit|kryptogaaminiukkoja]] (niukasti sammalta, sieniä, saniaisia) ja kasvillisuuspeite on harvaa. Suojaisissa paikoissa kasvaa rikkaampaa polaaripuoliaavikkoa. Mutta Euraasian polaariaavikot ovat hienojakoisen, kosteamman maaperän päällä. Niinpä Euraasian polaariaavikoiden kasvillisuus on monimuotoisempaa, runsaasti sammalta ja jäkälää sisältävää. Ruohomaisten kasvien peittävyys on niillä suhteellisen suuri. Niinpä se mitä sanotaan Pohjois-Amerikassa polaaripuoliaavikoksi, luetaan Euraasiassa polaariaavikoksi, jonka eteläpuolella kasvaa arktinen tundra.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Kankaanpää Paula|Nimeke = Arctic Flora and Fauna – status and conservation|Sivu = 132|Julkaisija = Edita|Vuosi = 2001|Isbn = 9979-9476-5-9|Julkaisupaikka = 2001|Luku = The tundra and the polar desert}}</ref>
 
== Polaariaavikkojen keitaat ==
 
▲Polaariaavikoilla on alueita joiden ominaisuudet yllättäen suosivat kasvien kasvua. Nämä voivat olla lämpimiä, kosteita ja/tai veden valumaominaisuuksiltaan kasveille sopivampia kuin ympäröivä hyvin niukkasvuinen alue. Vesi säilyy alavalla maalla, jonne kylmät tuulet eivät pääse tunkeutumaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Pielou, E. C.|Nimeke = A naturalist’s guide to the Arctic|Sivu = |Julkaisija = The University of Chicago Press|Vuosi = 1994|Kieli = {{en}}|Julkaisupaikka = Chicago|Isbn = 0-226-66814-2}}</ref> Alueelle voi kehittyä arktisissa mitoissa hyvä maaperä. Näitä sanotaan monesti ylä-arktisiksi keitaiksi. Jos keidas on kyllin suuri, siellä voi elää melko monipuolinen eläimistö.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://science.jrank.org/pages/7023/Tundra-Arctic-tundra.html|nimeke = Tundra – Arctic Tundra|julkaisu = |julkaisija = Science.jrank.org|viitattu = 24.9.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref>
 
Esimerkiksi [[Ellesmerensaari|Ellesmerensaarella]] Hazenin tasangolla [[Lake Hazen]]in ympärillä on ympäröivää aluetta lämpimämpi keidas,<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic60-3-294.pdf|nimeke = Limnological Characteristics of a High Arctic Oasis and Comparisons across Northern Ellesmere Island|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 24.9.2015|tekijä = Keatley, Bronwyn; Douglas, Marianne & Smol, John|ajankohta = 22.3.2007|tiedostomuoto = PDF|selite = s. 294–308|kieli = {{en}}}}</ref> jossa elää ympäröivää aluetta huomattavasti enemmän kasveja ja eläimiä, muun muassa peuroja ja myskihärkiä. Yleensä Hazenin seudulla lämpötila on kesällä 10–13 °C. Lämpötila voi siellä kuitenkin nousta kesällä varjossa jopa 23 asteeseen.
== Kylmyysaavikon kasvilajeja ==
 
Kylmyysaavikolla ei ole juurikaan kasvilajeja. Kasvipeite on aina alle 40 prosenttia, ja nettobiomassan eli kasviaineen tuotanto on alhaisen lämpötilan, auringonsäteilyn ja kuivuuden vuoksi matala.
 
*'''Ruohokasvit'''
**''Phippsia algida'' – [[tunturihilpi]]
**''Poa abbreviata'' – [[jäänurmikka]]
**''Cerastium regelii'' – [[mätäshärkki]]
**''[[Draba oblongata]]''
**''D. subcapitata'' – [[takkukynsimö]]
**''Saxifraga hyperborea'' – [[naparikko]]
**''S. oppositifolia'' – [[sinirikko]]
*'''Sammalet'''
**''Dicranoweisia crispula'' – [[rantapörrösammal]]
**''Bryum cyclophyllum'' – [[luhtahiirensammal]]
**''Orthothecium chryseon''
**''Seligeria polaris''
*'''Jäkälät'''
**''Cetrariella delisei''
**''Arctocetraria nigricascens''
**''Dactylina ramulosa''
**''D. madreporiformis''
**''Thamnolia subuliformis''
 
== Lähteet ==
Rivi 70 ⟶ 15:
[[Luokka:Arktis]]
[[Luokka:Tundra]]
 
[[kk:Арктикалық шөл]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kylmyysaavikko”