Ero sivun ”Nokkahuilu” versioiden välillä

Nokkahuiluja valmistetaan 22<ref name="lahden" /> eri kokoa, joista yleisimmin käytössä on nelisen kokoa. Soitinta valmistetaan pääasiassa kahdella erilaisella sormituksella.<ref name="lahden" />.

* ''Englantilainen, moderni'' tai ''barokkisormitus'' kehitettiin Englannissa 1900-luvun alussa. Se ei ole yhtä johdonmukainen alimman nuotin diatonisella asteikolla kuin saksalainen sormitus, mutta mahdollistaa paremman vireen ja on yleisin sormitus nykypäivänä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://www.aswltd.com/finger.htm|nimeke = Recorder Fingering Systems|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 9.8.2014}}</ref>. Se ei ole yhtä johdonmukainen alimman nuotin diatonisella asteikolla kuin saksalainen sormitus, mutta mahdollistaa paremman vireen ja on yleisin sormitus nykypäivänä<ref name=":0" />.

* ''Saksalainen'' sormitus kehitettiin 1900-luvulla<ref name="lahden" />. Se on yksinkertaisempi ja helpompi, mutta ei kykene tuottamaan tiettyjä säveliä puhtaasti tai lainkaan.<ref name="lahden" />

Nokkahuilun ääni on kirkas ja pehmeä, mikä johtuu osaksi yläsävelsarjojen heikkoudesta. Englannissa soitinta pidettiin aikanaan erityisen hyvänä lintujen äänten matkimiseen<ref name="lahden" />, ja sille onkin sävelletty erityisesti lintuja imitoivia kappaleita.<ref name="lahden" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.flageolets.com/tutors/hillsbird.php | Nimeke = William Hill's Bird Fancyer's Delight | Julkaisija = flageolets.com | Viitattu = 18.9.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>.