Ero sivun ”Vuoristokasvillisuus” versioiden välillä

 

'''Vuoristokasvillisuus''' on [[kasvillisuusvyöhyke]], jota esiintyy arktisten alueiden ulkopuolella sijaitsevien [[vuoristo]]jen [[puuraja]]n yläpuolella. Kasvillisuus muistuttaa suuresti [[tundra]]a, ja siihen kuuluu pääasiassa matalakasvuisia [[heinäkasvit|heiniä]], [[sammalet|sammalia]], [[jäkälät|jäkäliä]], [[varpu]]ja sekä joitakin kauniskukkaisia kasveja. Vuoristoille on tyypillistä ilman viileneminen ylöspäin mentäessä. Jos vuori on tropiikissa, alimmilla vuoren rinteillä kasvaa esimerkiksi trooppista [[sademetsä]]ä, hieman korkeammalla matalampaa subtrooppista kosteaa [[pilvimetsä]]ä ja bambukasveja, vielä korkeammalla on [[lauhkea vyöhyke|lauhkean vyöhykkeen]] [[lehtimetsä|lehti-]] ja [[havumetsä]]ä ja lopulta kylmän ilmanalan matalaa kasvillisuutta ja pensaikkoa, esimerkiksi [[alppiruusu]]ja (Aasia), tai ananaskasveja (Etelä-Amerikka). Ylimpänä ovat vuoristolumet ja jäätiköt.

 

== Alpiininen ja vuoristokasvillisuus==

 

Alpiiniselle kasvillisuudelle on tyypillistä laikuittainen esiintyminen, joka johtuu vähäistenkin pinnanmuotojen aiheuttamista elinolosuhteiden muutoksista. Esimerkiksi [[Lappi|Lapin]] tunturipaljakoilla vallitseva hemiarktinen (puoliarktinen) kasvillisuus käsitetään usein alpiiniseksi kasvillisuudeksi eikä aidoksi arktiseksi tundraksi, jota esiintyy lähimmillään vasta [[Norja]]ssa [[Varangin niemimaa]]lla sekä [[Venäjä]]n pohjoisosissa. Alpiininen kasvillisuus on saanut nimensä [[Alpit|Alppien]] kasvillisuudesta, joka on kasvillisuustyypin malliesimerkki. Vuoristokasvillisuudelle on tyypillistä, että se muodostaa [[kasvillisuusvyöhyke|kasvillisuusvyöhykkeitä]] vuorten rinteille, koska ilma viilenee ylöspäin mentäessä. Vyöhykkeet vastaavat [[päiväntasaaja]]n ja napojen välisiä vyöhykkeitä, vaikka ilmasto- ja valaistusolot ovat erilaiset. Korkeuden lisäksi rinteiden suunta ja jyrkkyys vaikuttavat kasvillisuuteen. Varjoisilla rinteillä vyöhykkeiden rajat ovat alempana ja jyrkillä rinteillä maaperän ohuuden takia kasvillisuus on vaatimatonta. Myös tuulisuus vaikuttaa kasvillisuuteen, jolloin puut ovat matalampia ja tuulen vuoksi taipuneita.

 

==Kasvillisuus korkealla vuoristossa==

 

Vuorten välisissä suojaisissa kattilalaaksoissa saattaa kasvaa runsaasti erilaisia kasveja. Suojaisia paikkoja syntyy sopiviin tuulensuojaisin kattilalaaksoihin, joihin tuuli kuljettaa ravinnepitoisia mineraalihiukkasia, kasvien siemeniä jne. Lumen sulamisvedet tuovat kosteutta. Niinpä näillä puuttomilla vuoristokeitailla saattaa kasvaa Euroopassa jopa 300-500 eri kasvilajia, jopa sellaisia alempana kasvavia lajeja, jotka eivät muuten kasvaisi vuorilla<ref>Euroopan luonto, Milos Andera<!-- milosh an-desh-hattu-a-->, H.F. Ullmann 2998, ISBN 978-3-8331-4735-7, Subalpiininen vyöhyke, s. 73</ref>.

 

== Lähteet ==

===Viitteet===

{{viitteet}}

 

{{Kasvillisuusvyöhykkeet}}