Ero sivun ”Kaarlo Heiskanen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: vanh. |
lis lähde ja viitteitä, pois viitteetön-m |
||
Rivi 1:
{{Jääkäri
| jaakarin_nimi = Kaarlo Aleksanteri Heiskanen
Rivi 17 ⟶ 16:
| korkein_arvo = jalkaväenkenraali
}}
'''Kaarlo Aleksanteri (Aleksander) Heiskanen''' ([[28. lokakuuta]] [[1894]] [[Joroinen]] − [[6. marraskuuta]] [[1962]] [[Hämeenlinna]]) oli suomalainen [[Jääkäriliike|jääkärikenraali]], jatkosodan rintamakomentaja ja [[Mannerheim-risti]]n ritari. Heiskanen toimi [[puolustusvoimain komentaja]]na 1953−1959<ref name=oe>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 3. osa (Hašek-juuri) | Sivu = 1680, art. Heiskanen, Kaarlo | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-1-02232-6}}</ref> ja oli tässä tehtävässä viimeinen [[Jääkäripataljoona 27]]:ään kuulunut.<ref>Viimeinen aktiivipalveluksessa ollut jääkäri oli [[Ilmari Martola]] ja viimeinen elossa ollut jääkäri [[Väinö Valve]].</ref>
== Lapsuus ja nuoruus ==
Kaarlo Aleksanteri Heiskanen oli [[Joroinen|Joroisten]] [[Järvikylän kartano]]n muonarengin Olof Heiskasen ja Maria Margareta Heiskasen (o.s. Korhonen) neljästä lapsesta nuorin. Hänellä oli kaksi veljeä ja yksi sisar. Hänen elämäänsä muovasivat karut olosuhteet ja orpous, sillä hänen isänsä kuoli Kaarlon ollessa kuusivuotias. Hänestä kehittyi hiljainen, mutta itsenäinen luonne, jonka lahjakkuuden kartanon isäntä N. Karl [[Grotenfelt]] havaitsi ja takasi Kaarlolle mahdollisuuden opiskella.
Heiskanen opiskeli [[Kuopion suomalainen yhteiskoulu|Kuopion suomalaisessa yhteiskoulussa]] ja sai keskikoulunsa päätökseen vuoden 1914 keväällä ja lähti merille. Palattuaan Suomeen hänen tarkoituksensa oli opiskella [[metsänhoitaja]]ksi. Vuoden 1915 syksyllä Heiskanen kuitenkin lähti [[jääkäriliike|jääkärikoulutukseen]] Saksaan. <ref name=oe />
== Jääkärinä ==
Rivi 41 ⟶ 40:
== Ura ennen talvisotaa ==
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] päättymisen jälkeen Heiskanen palveli aluksi joukkueenjohtajana, vuoden 1919 syksyllä jo komppanianpäällikkönä ja sai ylennyksen kapteeniksi keväällä 1920.
Vuonna 1923 Heiskanen avioitui musiikinopettaja Kjerstin (Kirsti) Skogsterin kanssa, joka oli vanhin [[hämeenlinna]]laisen [[kauppaneuvos]] [[Anders Gustaf Skogster]]in kuudesta tyttärestä. Tulevaan vaimoonsa hän oli tutustunut palvellessaan Hämeenlinnan [[Parola]]ssa ja vieraillessaan muiden nuorten upseerien tavoin Skogsterien kesäpaikassa Alhaisissa, [[Hattula]]n Mierolassa. Samana vuonna hän liittyi [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemiseen Karjala-seuraan]] sekä kirjoitti yksityisesti ylioppilaaksi.
Rivi 47 ⟶ 46:
Avioparilla oli neljä lasta: Antti (s. 1924), varatuomari; Sirkka Vettenranta (1930−1974), ekonomi; Olli (1931-2013), professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori; ja Laila Williamson (s. 1936), antropologi, lainopin kandidaatti.
Vuoden 1924 alussa käynnistyi [[Sotakorkeakoulu]]n yleisen osaston ensimmäinen kurssi, johon Heiskanen osallistui yhtenä 34 kurssilaisesta. <ref name=oe /> Samalla kurssilla oli
Kenttäpalveluksen aika koitti jälleen. Heiskanen komensi lyhyen aikaa [[Savon prikaati]]n kolmatta [[pataljoona]]a, kunnes hänet nimitettiin Yleisesikunnan teknillisen tarkastajan apulaiseksi ja ylennettiin everstiluutnantiksi.
[[Terijoki|Terijoella]] sijaitsevasta [[Suomen Polkupyöräpataljoona 1|Polkupyöräpataljoona 1:stä]] tuli Heiskasen yksikkö, kun aiempi komentaja [[Hjalmar Siilasvuo|Hjalmar Strömberg]] (myöh. Siilasvuo) siirtyi toisiin tehtäviin. Pataljoonan nimi muutettiin [[Jääkäripataljoona 1]]:ksi. Pataljoonan komentajan tehtävissä Heiskaselle tulivat tutuksi talvisodan avainkohdat. <ref name=oe />
Vuonna 1938 Kaarlo Heiskanen sai everstin arvon. Tuolloin hän komensi [[Tampereen rykmentti]]ä [[Lahti|Lahden]] [[Hennala]]ssa. <ref name=oe />
== Talvisota ==
Rivi 62 ⟶ 61:
== Jatkosota ==
===Komentajana===
Jatkosodan alla Heiskanen oli [[Keski-
=== Ritarinimitys ===
Kaarlo Heiskanen nimitettiin [[Mannerheim-risti]]n ritariksi n:o 21 päivämäärällä [[7. lokakuuta]] [[1941]]. Kolme päivää myöhemmin hän johti [[Petroskoin valtaus|Petroskoin valtauksen]] kunniaksi järjestettyä paraatia. <ref name=oe />
Ritariesityksen perusteluissa mainitaan erityisesti [[Jänisjärvi|Jänisjärven]] pohjois- ja itäpuolen operaatiot, Suvilahden ja Tšalkin valtaukset sekä puolustuslinjan puhkaisu Säämäjärven - Sotjärven kannaksella, joka johti [[Prääsä]]n kylän valtaukseen. Heiskasen johtamalla divisioonalla oli tienaukaisijan rooli Petroskoin valtaukseen johtaneissa operaatioissa. Erityisesti mainitaan, että Heiskasen johtamat operaatiot tuottivat hyviä tuloksia
== Sodan jälkeen ==
=== Asekätkentäjutun epäilty ===
Heiskanen joutui [[asekätkentä]]jutun epäiltyjen joukkoon siksi, että hänen entinen alaisensa, eversti [[Alpo Marttinen]] oli asekätkennän avainhenkilöihin kuuluvana paennut [[Ruotsi]]in toukokuussa 1945. Heiskasta vastaan nostetut syytteet hylättiin näytön puutteessa elokuussa 1948. Siihen mennessä hän oli ollut tutkintavankeudessa 13 kuukautta. <ref name=oe />
Tammikuussa 1949 Heiskanen palasi palvelukseen nyt [[Turku]]un, 2. divisioonan komentajaksi määrättynä. [[Puolustusvoimien lippujuhla]]päivänä [[4. kesäkuuta]] 1951 hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi.
| |||