Wikipedia

Ero sivun ”Irak-vuoto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
YLEea (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
2 962 muokkausta
→‎Aiheesta muualla: Yle Elävän arkiston linkkien lisäys ja päivitys
pienesti siivottu: tehty kieliopillisia viilauksia ja lisätty linkkejä
Rivi 1:
'''Irak-vuoto''' (tunnetaan myös nimillä ''Irak-gate'' ja ''Irak-skandaali'') oli tapahtumaketju, joka johti [[Suomi|Suomen]] silloisen [[Suomen pääministeri|pääministerin]], [[Anneli Jäätteenmäki|Anneli Jäätteenmäen]] ([[Suomen Keskusta|kesk.]]), eroon kesällä [[2003]].
 
== Lipponen Yhdysvalloissa ==
 
2002Joulukuussa joulukuussa2002 silloinen [[Suomen pääministeri|pääministeri]] [[Paavo Lipponen]] ([[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDPsd.]]) vieraili [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] pääkaupunki [[Washington (DC)|Washingtonissa]]. Hän keskusteli [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] varapresidentti]] [[Dick Cheney]]n kanssa 9. joulukuuta ja seuraavana päivänä [[Yhdysvaltain presidentti]] [[George W. Bush]]in kanssa. Keskustelujen tiedotettiin koskeneen mm. [[Irak]]in tilannetta, [[Pohjois-Atlantin liitto|Nato]]n laajentumista, [[Terrorismin vastainen sota|terrorismin vastaista sotaa]] sekä [[Venäjä|Venäjän]] suhtautumista Natoon ja [[Turkki|Turkin]] [[Euroopan unioni|EU]]-jäsenyyttä.<ref>[http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=275574 Kaleva 9.12.2002: Cheney ja Lipponen keskustelivat Washingtonissa] Viitattu 5.8.2009</ref><ref>[http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=275617 Kaleva 10.12.2009: Bush ja Lipponen puhuivat Venäjästä] Viitattu 5.8.2009</ref> Tapaamisten jälkeen Suomen ja Yhdysvaltojen välit todettiin nyt erinomaisiksi. Yhdysvaltalaiset olivat myös luvanneet Suomelle Nato-jäsenyyden, mikäli Suomessa niin haluttaisiin.<ref>[http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=275880 Kaleva 11.12.2009: Suhteet kunnossa Washingtoniin] Viitattu 5.8.2009</ref>
 
Lipponen oli lupaillut alustavasti Suomen osallistuvan Irakin sotaa seuraavaan jälleenrakennustyöhön. Tätä Yhdysvallat oli kysellyt Suomelta marraskuussa lähetetyssä tiedustelussa.<ref name="Kaleva1">[http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=278329 Kaleva 19.12.2002: Lipposen Irak-puheista eduskuntakysely] Viitattu 5.8.2009</ref> Lisäksi hän oli kaupitellut yhdysvaltalaisille Suomessa kehitettyä [[AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä]]ä.<ref name="YLETV">[http://web.archive.org/web/20050211214913/http://ww2.yle.fi/pls/show/page?id=241762 Yle-TV1 perjantaina 20.2.2004, toimittaja Juha Ristamäki]: Lipponen ja Suomen asevienti sotaa käyviin maihin. Viitattu 5.8.2009</ref> Tämän uskottiin vaikuttaneen pääministeri Paavo Lipposen ratkaisuihin. Suomi oli myös jo vastaavasti mukana [[ISAF]]-[[Rauhanturvaaminen|rauhanturvaoperaatiossa]] [[Afganistan]]issa.
 
Ensimmäisinä Lipposen vierailun sisällöstä huolestuivat [[Suomen kansanedustaja|kansanedustajat]] [[Jaakko Laakso]] ([[Vasemmistoliitto|vas.]]), [[Mikko Elo]] (SDPsd.) ja [[Anni Sinnemäki]] ([[VihrVihreä liitto|vihr.]]), jotka esittivät kirjallisen kysymyksen Irak-kannanotoista 19. joulukuuta [[2002]]. Kansanedustajat kysyivät, miten hallitus aikoo estää sen, että Suomi vaikuttaisi olevan näyttämässä vihreää valoa Yhdysvaltojen suunnittelemille sotatoimille.<ref name="Kaleva1"/>
 
Valtioneuvosto antoi luvan myydä AMOS-järjestelmää Yhdysvalloille 20. helmikuuta 2003. [[Yleisradio|Ylen]] [[A-piste|A-piste-ohjelmassa]] keväällä 2004 Arto Koski [[Suomen puolustusministeriö|puolustusministeriöstä]] sanoi, ettei aiemmin oltu tehty mitään virallista päätöstä, mutta toisaalta oli tiedossa, että [[Patria]]lla oli vientitoiveita ja Yhdysvalloilla vastaavasti hankintaprojekti. Tuolloinen [[Vanhasen I hallitus|Vanhasen ensimmäisen hallituksen]] [[puolustusministeri]] [[Seppo Kääriäinen]] ([[Keskkesk.]]) totesi pitävänsä luonnollisena ja pitkälliseen käytäntöön nojautuvana sitä, että valtioneuvoston jäsenet vierailuillaan pitävät esillä suomalaista teollisuusosaamista ja vientitarpeita. Lipposen myyntipuheiden ajankohta oli kuitenkin herkkä, sillä Yhdysvallat kävi tuolloin [[Afganistanin sota (2001–)|yhtä sotaa]] ja oli aloittamassa [[Irakin sota|toista]]. Tutkimuksen mukaan 71 % suomalaisista vastusti tuolloin asemyyntiä liittoumalle. Tämän vuoksi tapauksesta on tullut jälkipyykkiä.<ref name="YLETV"/>
 
== Irak-keskustelu ==
 
Irak nousi [[Eduskuntavaalit 2003|eduskuntavaalien]] aiheeksi jo aikaisin. 11. tammikuuta 2003 keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki arvosteli Lipposen lupauksia Suomen avusta tulevan Irakin sodan jälkeisessä jälleenrakennuksessa.<ref>[http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:137451,0 Turun Sanomat 11.1.2003 Jäätteenmäki: Irak-apua luvattiin liian aikaisin] Viitattu 5.8.2009</ref> Lipponen syytti puolestaan Jäätteenmäkeä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta kompuroinnista ja sanoi Suomen täydellisen puolueettomuuden olevan mahdotonta Irakin kysymyksessä.<ref>[http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:137572,0 Turun Sanomat 11.1.2003: Lipponen: Jäätteenmäki kompuroi pahasti ulkopolitiikassa] Viitattu 5.8.2009</ref> TV-tentissä tammikuun lopussa Jäätteenmäen ja Lipposen kiista Suomen Irak-politiikasta oli jo niin kovaa, että [[Kokoomus|kokoomuksen]] puheenjohtaja [[Ville Itälä]] joutui ottamaan sovittelijan roolin.<ref>[http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:140161,0 Turun Sanomat 30.1.2003: Lipponen ja Jäätteenmäki ottivat yhteen Irak-lausunnoista] Viitattu 5.8.2009</ref>
 
===Vaalitentti===
 
Skandaali alkoi [[Eduskuntavaalit 2003|eduskuntavaalien]] vaalitentissä 6. maaliskuuta 2003, kun Jäätteenmäki syytti Lipposta Suomen liittämisestä [[Irakin sota]]a tukeneeseen liittoumaan Washingtonin-vierailullaan. Jäätteenmäki sanoi Lipposen menneen liian pitkälle luvatessaan Suomen osallistuvan humanitaariseenhumanitääriseen avustustoimintaan, jälleenrakentamiseen ja rauhanturvatoimintaan. "Suomi on Yhdysvaltojen ja minunkin mukaan liittynyt sellaiseen koalitioon, missä minun mielestäni ei tässä vaiheessa pitäisi olla", Jäätteenmäki tarkensi. Hänen mukaansa Suomi oli osallistunut kokoukseen, "jonne oli kutsuttu ne maat, jotka ovat luvanneet yhteistyötä ja apua". [[Ulkoministeriö]]n mukaan apua ei luvattu Yhdysvalloille, vaan annettavaksi [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n ja sen järjestöjen kautta. Vastaus oli annettu Yhdysvalloille, koska Yhdysvallat oli kysynyt Suomen kantaa.<ref>[http://www2.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20030307KO4 Helsingin Sanomat (7.3.2003): Jäätteenmäki: Suomi liitetty USA:n rintamaan] Viitattu 5.8.2009</ref>
 
Yhdysvaltojen johtama liittouma aloitti Irakin [[Hyökkäyssota|sodan ilman YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää]] 20. maaliskuuta 2003. Seuraavana päivänä [[Valkoinen talo]] julkaisi listansa Irakin sotaa tukevista maista, nk. [[halukkaiden koalitio]]sta. Suomi ei ollut mukana listalla.<ref>[http://www.david-morrison.org.uk/iraq/coalition-of-willing.htm Labour & Trade Union Review (May 2003): Who’s who in the Coalition of the Willing] Viitattu 5.8.2009</ref>
Rivi 23:
== Vaalitulos ==
 
[[Eduskuntavaalit 2003]] järjestettiin 16. maaliskuuta. Keskustasta tuli suurin puolue ja vuoden 2003 [[Suomen valtiopäivät|valtiopäivien]] avajaisissa Jäätteenmäki valittiin [[eduskunnan puhemies|eduskunnan puhemieheksi]]. Hallitusneuvottelujen perusteella presidentti [[Tarja Halonen]] nimitti Jäätteenmäen pääministeriehdokkaaksi 15. huhtikuuta 2003 ja [[eduskunta]] valitsi hänet pääministerivaalissa pääministeriksi. Presidentti nimitti [[Jäätteenmäen hallitus|Jäätteenmäen hallituksen]] 17. huhtikuuta 2003.<ref>[http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=13721&LAN=FIN Suomen tasavallan presidentti, Tiedotteet ja uutiset 15.4.2003: Tasavallan presidentti nimittää uuden hallituksen] Viitattu 5.8.2009</ref>
 
==Vuotoepäilyt==
[[File:Ravintola Mamma Rosa Helsinki.jpg|thumb|Ravintola Mamma Rosa, Töölö, Helsinki]]
Hallituksen vallassaoloaika jäi kuitenkin lyhyeksi. Loppukeväällä alkoi paljastua, että Jäätteenmäki oli saanut tietonsa ulkoministeriön salaisiksi luokitelluista asiakirjoista (mm. [[WASB-050]]), jotka hän oli saanut presidentin silloiselta neuvonantajalta [[Martti Manninen|Martti Manniselta]]. Jäätteenmäki kielsi aluksi saaneensa mitään papereita, vaan "kuulleensa kaikenlaista". Seuraavaksi hän kertoi saaneensa muutaman [[Faksi|faksin]] "yllättäen ja pyytämättä". Papereita oli tullut kuitenkin yli kaksi tuhatta sivua. Manninen kiisti Jäätteenmäen puheet ja sanoi lähettäneensä ne pyynnöstä. Kun Jäätteenmäeltä kysyttiin, valehteleeko hän, hän vastasi: "Puhun niin totta kuin osaan." Tämä kommentti söi hänen uskottavuuttaan.<ref name="Kaleva2">[http://www.kaleva.fi/uutiset/jaatteenmaen-paaministeriura-paattyi-valehteluun/802033 Kaleva 17.6.2009: Jäätteenmäen pääministeriura päättyi valehteluun] Viitattu 5.8.2009</ref>
 
Jäätteenmäki oli tavannut Mannisen [[töölö]]läisessä Mamma Rosa -ravintolassa 28. tammikuuta 2003, ja Mannisen mukaan toistuvasti pyytänyt tätä luovuttamaan salaisen WASB-050-asiakirjan tai tiivistelmän siitä. Manninen kertoi näyttäneensä Jäätteenmäelle asiakirjaa jo tapaamisen aikana ja seuraavana päivänä hän faksasi koosteen siitä Jäätteenmäen kotiin. Jäätteenmäki sai Manniselta tietoja kaikkiaan 39 asiakirjasta.<ref name="">[https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jaatteenmaki-pyysi-muistioita-toistuvasti/1988210 MTV3.fi 27.12.2003: "Jäätteenmäki pyysi muistioita toistuvasti"]{{404}} Viitattu 5.8.2009</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Irak-vuoto”