Ero sivun ”Pohjois-Karjalan vaakuna” versioiden välillä

21 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
Kyseessä on herttuakunnan, ei kreivikunnan kruunu.
(Kyseessä on herttuakunnan, ei kreivikunnan kruunu.)
[[Tiedosto:Pohjois-Karjala.vaakuna.svg|pienoiskuva|Pohjois-Karjalan maakuntavaakuna.]]
'''Pohjois-Karjalan vaakuna''' on [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalan maakunnan]] [[Heraldiikka|heraldinen]] tunnus. Vaakunan heraldinen selitys kuuluu: "Punaisessa kentässä kaksi esiintyöntyvää, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikea, haarniskoitu pitelee miekkaa ja vasen, rengaspanssarin peittämä paljaassa kädessä käyrää sapelia; kaikki hopeaa, paitsi aseiden kahvat kultaa; saatteena yläpuolella kultakruunu."<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://extranet.narc.fi/heraldica/vaakuna.php?id=12|nimeke=Europeana Heraldica|julkaisu=extranet.narc.fi|viitattu=2020-06-27}}</ref> Vaakuna on alunperin [[Karjalan historiallinen maakunta|Karjalan historiallisen maakunnan]] tunnus, josta Pohjois-Karjalan nykymaakunta käyttää mallia ilman kilven päällistä kreivikunnanherttuakunnan kruunua.
 
== Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna ==
[[Tiedosto:Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna.svg|vasen|pienoiskuva|142x142px|Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna]]
Karjala on yksi [[Suomen historialliset maakunnat|Suomen neljästä historiallisista maakunnasta]], jotka on perinteisesti laskettu kreivikunniksi[[herttuakunta|herttua­kunniksi]]. Maakunnan vaakunan uskotaan olevan peräisin [[Ruotsi|Ruotsin]] kuningas [[Kustaa Vaasa|Kustaa Vaasan]] hautajaisissa kannetusta lipusta vuodelta 1560, mutta on mahdollista että vaakuna on syntynyt jo Kustaa Vaasan hallitsijakaudella. Vanhin säilynyt esimerkki vaakunasta on peräisin vuoden 1562 teoksesta ''Armorial suédois'', jossa vaakunassa on kuvattuna ainoastaan miekkoja pitelevät käsivarret. Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä [[Uppsalan tuomiokirkko|Uppsalan tuomiokirkossa]] Karjalan vaakuna sisältää myös käsivarsien saatteena olevan kruunun. Käsivarsien on katsottu kuvastavan Karjalan sijaintia Ruotsin ja [[Moskovan Venäjä|Venäjän]] välisenä raja-alueena ja siellä käytyjä taisteluja lännen ja idän välillä.
 
Vaakunasta on esiintynyt vuosisatojen varrella useita muunnelmia. 1700-luvulla molemmat käsivarret saatettiin kuvata haarniskoituina ja käyräsapelia pitelevinä. Joskus toisen käsivarren miekka on vaihdettu nuoleksi. Karjalan eteläosan päätyessä Venäjän hallintaan [[Uudenkaupungin rauha|Uudenkaupungin]] ja [[Turun rauha|Turun rauhoissa]] laadittiin uudelle [[Vanha Suomi|Viipurin kuvernmentille]] vaakuna, jossa käsivarsien päällisen kruunun yläpuolella lisättiin Venäjän keisarin kruunu. 1800-luvulta alkaen vaakunan muoto kuitenkin vakiintui 1500-luvun alkuperäiseen muotoon. Nykyinen ulkoasu vaakunalle laadittiin vuonna 1962 sisäasiaministeriön toimesta ja sen selityksen laati heraldikko [[Ahti Hammar|Ahti Hammar.]]<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Jussi Iltanen|Nimeke=Suomen kuntavaakunat|Vuosi=2013|Sivu=16|Julkaisija=Karttakeskus}}</ref>
100 798

muokkausta