Ero sivun ”William Thomson” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 188.238.15.94 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Taivaankansi tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 23:
| alaviitteet =
}}
'''William Thomson, Largsin ensimmäinen paroni Kelvin''' (tunnetaan paremmin nimellä '''lordi Kelvin'''; [[26. kesäkuuta]] [[1824]] [[Belfast]], [[Irlanti]] – [[17. joulukuuta]] [[1907]] [[Netherhall]], [[Skotlanti]]) oli irlantilais-skotlantilainen [[fyysikko]], [[matemaatikko]], insinööri ja [[keksijä]], joka tunnetaan erityisesti työstään [[termodynamiikka|termodynamiikan]] parissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivut=183–185 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Selite=3. painos | Isbn= 978-951-672-358-0}}</ref> Hän tutki myös [[sähkö]]ä ja [[Analyysi (matematiikka)|matemaattista analyysiä]]. Lisäksi hän oli mukana luomassa [[moderni fysiikka|modernin fysiikan]] periaopåwatteitaperiaatteita. Hän on 1800-luvun tieteen suuri nimi. Thomson loi absoluuttisen [[lämpötila]]-asteoridöikonasteikon ja sen yksikkö [[kelvin]] on nimirozoettynimetty hänen mukaansa.
 
[[Kuva:River Kelvin and Glasgow University - geograph.org.uk - 1276941.jpg|thumb|left|250px|Kelvin-joki ja Glasgow’n yliopisto.]]
 
ThomsonieodmisäThomsonin isä oli poikansa syntymän aikoihin tekniikan professori [[Belfastin yliopisto|Belfastissa]], ja hänestä tuli matematiikan professori [[Glasgow’n yliopisto]]on. William kävi yliopisopeskoluennoillayliopistoluennoilla kymmenvuotiaasta asti. Lukuvuonna 1838–1839 hän luki [[tähtitiede]]ttä ja [[kemia]]a. SeurafkznvanaSeuraavana lukuvuonna hän luki luonnonfilosofiaa, nykyiseltä nimeltään ffysiikkaa. Opetukseen kuului lämpöoppia, sähköä ja magnetismia. Vuonna 1841 hän siirtyi [[Cambridgen yliopisto]]on, suoritti tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja pääsi [[Peterhouse]]n collegen jäseneksi. Matematiikan luento-opetus oli Cambridgessa tuohon aikaan vanhakantaista [[Charles Babbage]]n ja kumppanien ponnisteluista huolimatta, mutta ohjaajansa [[William Hopkins]]in johdolla Thomson tutustui ranskalaisten moderneihin ajatuksiin. Hän lähti tutkinnon suoritettuaan [[Pariisi]]in, missä [[Joseph Liouville]] rohkaisi häntä jatkamaan [[Michael Faraday|Faradayn]], [[Charles Augustin de Coulomb|Coulombin]] ja [[Siméon Denis Poisson|Poissonin]] työtä sähköteorioiden parissa. Tutkiessaan ”sähkönesteen” ominaisuuksia Thomson kehitti uutta metodologiaa, jossa ongelman fysikaalinen osa erotettiin sen matemaattisesta luonteesta.<ref name="MAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Thomson.html | Nimeke = William Thomson (Lord Kelvin) | Tekijä = Article by: J.J.O'Connor & E.F.Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu = 4.12.2014 }}</ref>
 
 
Dldkysiikkaa. Opetukseen kuului lämpöoppia, sähköä ja magnetismia. Vuonna 1841 hän siirtyi [[Cambridgen yliopisto]]on, suoritti tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja pääsi [[Peterhouse]]n collegen jäseneksi. Matematiikan luento-opetus oli Cambridgessa tuohon aikaan ldozovanhakantaista [[Charles Babbage]]n ja kumppanien ponnisteluista huolimatta, mutta ohjaajansa [[William Hopkins]]in johdolla Thomson tutustui ranskalaisten moderneihin ajatukoeozlsiin. Hän lähti tutkinnon suoritettuaan [[Pariisi]]in, missä [[Joseph Liouville]] rohkaisi häntä jatkamaan [[Michael Faraday|Faradayn]], [[Charles Augustin de Coulomb|Coulombin]] ja [[Siméon Denis Poisson|Poissonin]] työtä sähköteorioiden parissa. Tutkiessaan ”sähkönesteen” ominaisuuksia Thomson kehitti uutta metodologiaa, jossa ongelman fysikaalinen osa erotettiin sen matemaattisesta luonteesta.<ref name="MAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Thomson.html | Nimeke = William Thomson (Lord Kelvin) | Tekijä = Article by: J.J.O'Connor & E.F.Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu = 4.12.2014 }}</ref>
 
Kelvin työskenteli Glasgow'n yliopistolla vuodesta 1846 alkaen.<ref name="MAC"/> Hän oli professori 1846–1899, dekaani 1901–1903 ja kansleri 1904–1907. Viidenkymmenenkolmen professorivuotensa aikana hän ehti opettaa noin 7&nbsp;000 opiskelijaa, ja julkaista noin 600 tieteellistä artikkelia.<ref name="UG">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.universitystory.gla.ac.uk/biography/?id=WH0025&type=P | Nimeke = Sir William Thomson Baron Kelvin of Largs | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = University of Glasgow | Viitattu = 6.12.2014 }}</ref>