Wikipedia

Ero sivun ”Marinin hallitus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
pv
Rivi 300:
 
== Hallituksen politiikka ==
{{Korjattava/päivitys|Maaliskuusta lähtien poliittista kenttää hallinnut koronavirus on lähes täysin jätetty huomiotta artikkelissa}}
 
=== Al-Holin pakolaisleirin suomalaisten kotiuttaminen ===
Joulukuussa 2019 nousi kohu [[Suomen ulkoministeriö|ulkoministeriön]] [[al-Holin pakolaisleiri]]n [[Isis (järjestö)|Isis]]-taistelijoiden suomalaisten perheenjäsenten suunnitelluista kotiuttamistoimista. Leirin joukossa on arvioitu olevan 11 suomalaista naista ja 33 lasta, joista 2 on kuolleen suomalaisen naisen orpolapsia.<ref name="yle-12">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10950129|Nimeke=Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen|Tekijä=Antti Kuronen & Simo Ortamo|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=2.9.2019|julkaisija=|Viitattu=5.9.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/068d612a-e50e-441c-980d-e530c31cae51|nimeke=Al-Holin suomalaisten kotiuttaminen jakaa puolueita – perussuomalaiset auttaisi vain orpolapsia, vihreistä lapsen etu turvallisuusuhan edellä|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2019-12-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[Suojelupoliisi|Supo]] pitää leirin naisia turvallisuusriskinä.<ref name="yle-13">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10950129|Nimeke=Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen|Tekijä=Antti Kuronen & Simo Ortamo|Julkaisu=Yle uutiset|Ajankohta=2.9.2019|Viitattu=5.9.2019}}</ref><ref name="yle-suomalainen">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10947272|Nimeke=Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan|Tekijä=Antti Kuronen & Päivi Kerola & Simo Ortamo|Julkaisu=Yle uutiset|Ajankohta=31.8.2019|Viitattu=5.9.2019}}</ref> UM:ssä laadittiin usean tiedotusvälineen mukaan syksyn aikana lasten ja naisten kotiuttamissuunnitelma. Suunnitelmasta ei ole tehty julkista poliittista päätöstä. Toimintalinja on käsitelty Rinteen hallituksen iltakoulussa 31. lokakuuta, jolloin se sai paikallaolleilta "hiljaisen hyväksynnän".<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/eduskunta-kuumeni-al-holista-syytoksia-pelkuruudesta-ja-vastuun-pakoilusta-seka-vaatimuksia-lisatiedosta-haavisto-on-asioita-jotka-ovat-erittain-luottamuksellisia/7658738|nimeke=Eduskunta kuumeni al-Holista: Syytöksiä pelkuruudesta ja vastuun pakoilusta sekä vaatimuksia lisätiedosta – Haavisto: "On asioita, jotka ovat erittäin luottamuksellisia"|tekijä=Alec Neihum|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2019-12-12|viitattu=2019-12-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Poliisiylijohtaja [[Seppo Kolehmainen (poliisi)|Seppo Kolehmainen]] kertoi 12. joulukuuta Ylelle, että [[Syyria|Syyrian]] al-Holin leirin suomalaisten palautukset suunniteltiin 9. joulukuuta alkaneelle viikolle. Sisäministeri Ohisalo kieltäytyi vastaamasta STT:lle Kolehmaisen kommentteihin. Ulkoministeri Haavisto totesi, ettei voi kommentoida poliisiylijohtajan dokumentteja. Valtiovarainministeri Kulmuni sanoi kuulleensa asiasta ensimmäistä kertaa toimittajilta.<ref name=":9">{{Verkkoviite|osoite=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.761841|nimeke=Al-Holin kotiuttamissuunnitelmat: Poliisiylijohtajan kommentit hämmensivät, ministerit vaitonaisia|julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus|viitattu=2019-12-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Rivi 345 ⟶ 343:
 
=== Koronaviruspandemia ===
{{Pääartikkeli|[[Koronaviruspandemia Suomessa]]}}
Koronaviruksen keväällä 2020 aiheuttaman pandemian vuoksi Marinin hallitus julisti poikkeustilan 17.3.2020 ja kumosi sen maanantain 15.6.2020 päättyessä.<ref name=us>{{verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tanaan-on-yksi-valtiosaantohistoriamme-keskeisimpia-paivia-nain-eduskunta-paattaa-valmiuslain-kayttoonotosta-suomessa/db985520-d7e2-472c-a444-f20e17c21de5| nimeke=Tänään on ”yksi valtiosääntöhistoriamme keskeisimpiä päiviä”: Näin eduskunta päättää valmiuslain käyttöönotosta Suomessa| ajankohta=17.3.2020| julkaisu=Uusi Suomi}}</ref><ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006541738.html| nimeke=Koronaviruksen takia asetetut poikkeusolot päättyvät, mutta kaikki rajoitukset eivät – Näin päätös vaikuttaa Suomeen| ajankohta=16.6.2020| julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
[[COVID-19|COVID-19-koronaviruksen]] keväällä 2020 aiheuttaman pandemian vuoksi Marinin hallitus toteutti useita vastatoimenpiteitä viruksen leviämisen taltuttamiseksi. 16. maaliskuuta hallitus ja tasavallan presidentti linjasivat yhdessä pandemian aiheuttaneen Suomeen poikkeusolot.<ref name=":10">{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4895785/Marin+Suomeen+valmiuslaki+ja+poikkeusolot+koulut+paaosin+kiinni+rajat+menossa+kiinni++lue+toimintaohjeesi+sanasta+sanaan|nimeke=Marin: Suomeen valmiuslaki ja poikkeusolot, koulut pääosin kiinni, rajat menossa kiinni – lue toimintaohjeesi sanasta sanaan|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2020-03-16|viitattu=2020-06-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Seuraavana päivänä hallitus ilmoitti [[Valmiuslaki|valmiuslain]] kahden käyttönottoasetuksen toimeenpanosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://valtioneuvosto.fi/-/10616/valmiuslain-kayttoonottoasetus-eduskunnalle|nimeke=Valmiuslain käyttöönottoasetukset eduskunnalle -|julkaisu=Valtioneuvosto|viitattu=2020-06-25|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> 18. maaliskuuta, eduskunta hyväksyi valmiuslain asetusten käyttönoton lähes muuttumattomina. Ainut eduskunnan pöydälle jättänyt asetus koski terveydenhuollon työntekijöiden valtakunnallista työvelvoitetta.<ref name=":15">{{verkkoviite| osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006443379.html| nimeke=Eduskunta hyväksyi valmiuslain käyttöönotto­asetukset – valtakunnallinen työvelvoite terveydenhuollon henkilökunnalle ei läpäissyt seulaa| ajankohta=18.3.2020| julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref><ref name="us">{{verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tanaan-on-yksi-valtiosaantohistoriamme-keskeisimpia-paivia-nain-eduskunta-paattaa-valmiuslain-kayttoonotosta-suomessa/db985520-d7e2-472c-a444-f20e17c21de5| nimeke=Tänään on ”yksi valtiosääntöhistoriamme keskeisimpiä päiviä”: Näin eduskunta päättää valmiuslain käyttöönotosta Suomessa| ajankohta=17.3.2020| julkaisu=Uusi Suomi}}</ref> Valmiuslaki otettiin tällöin ensimmäisen kerran [[Rauha|rauhan]] ajan Suomessa käyttöön.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006541738.html| nimeke=Koronaviruksen takia asetetut poikkeusolot päättyvät, mutta kaikki rajoitukset eivät – Näin päätös vaikuttaa Suomeen| ajankohta=16.6.2020| julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
HallitusValmiuslain antoikäyttönottoa 17.3on pidetty yleisesti perusteltuna. asetuksetPerustuslakivaliokunnan valmiuslainvarapuheenjohtaja käyttöönotosta[[Antti Häkkänen]] (kok.<ref) name=us/>ilmaisi, Seuraavanaettä päivänäilman eduskuntavalmiuslain sallipykälien niidenkäyttönottoa, jäädäolisi voimaanSuomessa lähesollut muuttamattominasuuri uhka epidemian leviämisestä.<ref Perustuslakiasiantuntijatname=":15" /> Jotkut perustuslakiasiantuntijat ovat arvostelleet sitä, että hallitus ja tasavallan presidentti julistivat poikkeusolot julistettiin paitsi tartuntataudin myös taloustilanteen perusteella. Talousperusteet näetolisivat mahdollistavatmahdollistaneet sen, että hallitus myöhemminolisi voinut valmiuslain käytössä olleena aktivoisiaikana aktivoida laista kohtia, jotka antavatolisivat antaneet sille paljon "ylimääräistä" valtaa.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.hs.fi/politiikkakotimaa/art-20000064433792000006437062.html| nimeke=EduskuntaSuomi hyväksyisiirtyy valmiuslain käyttöönotto­asetuksetaikaan – valtakunnallinentällainen työvelvoiteon terveydenhuollonlaki, henkilökunnallejota kukaan ei läpäissythaluaisi seulaavapaaehtoisesti ottaa käyttöön| ajankohta=1817.3.2020| julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> MuutenkinPerustuslakivaliokunnan lakikäsitellessä siirsikäyttöönottoasetusten huomattavastijuridisia valtaaperusteita hallituksellemaaliskuussa, janäihin ministeriöille,teoreettisiin jopataloustoimiin koulujenei jaotettu rajojenkantaa, sulkemisen.<ref>{{verkkoviite|koska osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006437062.html|hallitus nimeke=Suomiei siirtyyottanut valmiuslain aikaansilloin – tällainentai onmyöhemminkään laki,– jotakäyttöön kukaanyhtäkään eivalmiuslain haluaisitaloutta vapaaehtoisestikoskevista ottaa käyttöön| ajankohta=17pykälistä.3.2020|<ref julkaisuname=Helsingin":15" Sanomat}}</ref>
 
Valmiuslain käyttönottoasetusten astuttua voimaan, hallitus toteutti muun muassa useita sosiaali-, koulutus-, terveys-, työ- ja elinkeino-, sekä sisä- ja ulkopoliittisia toimenpiteitä.<ref name=":10" /> Yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin, paitsi esimerkiksi harrastepelit tai ravintolakäynnit. Rajanylityspaikkoja suljettiin ja EU:n sisärajoillakin aloitettiin tarkastukset. Suomen ja [[Venäjä|Venäjän]] välinen junaliikenne keskeytettiin. Ulkomailta palaavien piti jäädä kahden viikon karanteeniin. Kolmea lukuun ottamatta{{Selvennä}} lentokentät suljettiin kansainväliseltä liikenteeltä. Muuan muassa terveydenhoito- ja poliisitoimen henkilöstön työaika- ja vuosilomalaeista poikkeaminen sallittiin ja eläkkeelläkineläkkeellä olevia poliiseja saisaatiin määrätä töihin. Kiireetöntä hoitoa ei enää tarvinnut tarjota määräajassa.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006443145.html| nimeke=Hallitus otti heti käyttöön mahdollisuuden rajoittaa lääkkeiden myyntiä – Nämä asiat muuttuvat, kun osia valmiuslaista tulee voimaan| ajankohta=18.3.2020| julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
Hallitus poisti valmiuslain käytöstä maanantaina 15. kesäkuuta 2020,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://apta.fi/2020/06/15/valmiuslain-voimassaolo-paattyy-15-6-2020/|nimeke=Valmiuslain voimassaolo päättyi 15.6.2020|julkaisu=Apta|viitattu=2020-06-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> yli kaksi viikkoa ennen alkuperäistä päättymispäivää. Tällöin koronaviruspandemian ensimmäisen aallon leviäminen oli saatu taltutettua Suomessa, ja poikkeusolot julistettiin päättyneiksi.
Helsingin Sanomat kysyi, ottiko hallitus valmiuslain käyttöön liian heppoisin perustein ja laskiko se näin lain käytön kynnyksen tulevaisuudessa liian matalaksi; olisivatko tartuntatautilain sallimat keinot riittäneet. Valmiuslaki on niin suuri poikkeama perusoikeuksiin ja normaaliin kansanvaltaiseen päätöksentekoon, että sen käytön kynnyksen pitäisi lehden mukaan olla erittäin korkea.<ref name=hs>{{verkkoviite| osoite=https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006544571.html| nimeke=Kynnys valmiuslain käyttöön laski tänä keväänä, ja se saattaa tulla jatkossa vastaan| ajankohta=17.6.2020| julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
== Kritiikki ==
Rivi 395 ⟶ 394:
 
=== Yksittäisinä puolueina ===
Tietoykkösen toukokuussa 2020 julkistaman kannatusmittauksen mukaan hallituspuolueiden kannatus on 58,0 % ja opposition 39,6 %.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alman-kysely-sdpn-kannatus-jo-yli-24-perussuomalaisten-laskenut-mediahuomio-keskittyy-paaministeriin/34582deb-6370-498b-8a01-a02873ea8cbb|nimeke=Alman kysely - Sdp:n kannatus jo yli 24 %, perussuomalaisten laskenut: ”Mediahuomio keskittyy pääministeriin”|tekijä=Tommi Parkkonen|julkaisu=Tärkeimmät talousuutiset {{!}} Kauppalehti|viitattu=2020-05-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> HallituspuolueistaHallituksen eduskuntaryhmistä sosiaalidemokraattien kannatus on 24,1 %, keskustan 12,9 %, vihreän liiton 9,7 %, vasemmistoliiton 7,3 % ja ruotsalaisen kansanpuolueen 4,0 %. Oppositioryhmistä perussuomalaisten kannatus on 18,8 %, kokoomuksen 16,2 %, kristillisdemokraattien 3,2 % ja nyt-liikkeen 1,4 %.
 
Kantar TNS:n joulukuussa 2019 julkistamassa gallupissa hallituspuolueista sosiaalidemokraattien kannatus oli 15,1 %, vihreiden 12,5 %, keskustan 11,1 %, vasemmistoliiton 8,4 % ja ruotsalaisen kansanpuolueen 4,5 %. Galluptulos oli keskustan heikoin tulos HS-gallupin historiassa. Oppositiopuolueista perussuomalaisten kannatus oli 22,7 %, kokoomuksen 17,2 %, kristillisdemokraattien 4,0 % ja nyt-liikkeen 1,7 %. Marinin nousu pääministeriksi osui tutkimusjakson keskivaiheille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.775921|nimeke=HS-gallup: Perussuomalaisten kannatus kasvaa edelleen – keskustan tulos kaikkien aikojen huonoin|julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus|viitattu=2019-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
[[2020-luku|Alkaneen vuosikymmenen]] aikana sosiaalidemokraattien kannatus on lähtenyt Taloustutkimuksen mielipidemittausten mukaan loivaan nousuun, mikä on herättänyt keskustelua pääministerin henkilökohtaisesta suosiosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11193715|nimeke=Yleisradio:|julkaisu=|viitattu=06.02.2020|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11194334|nimeke=Yleisradio:|julkaisu=|viitattu=06.02.2020|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kannatusmittausten perusteella vihreiden ja keskustan lukemat ovat liikkuneet 12–10 %:ssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11239959|nimeke=Yleisradio:|julkaisu=|viitattu=05.03.2020|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> SDP:n kannatus hyppäsi [[Koronaviruspandemia Suomessa|koronaviruksesta]] aiheutuneiden toimenpiteiden aikaan 4,4 % Alma Median mittauksessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006459499.html?ref=rss|nimeke=Helsingin Sanomat:|julkaisu=|viitattu=31.03.2020|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Muutos ei mahtunut enää virhemarginaaliin.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Marinin_hallitus”