Ero sivun ”Mayojen korkeakulttuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Koodeksit: w |
p "s. luku–luku" |
||
Rivi 74:
====Kirjoitus- ja numerojärjestelmä====
{{pääartikkeli|[[Mayojen kirjoitusjärjestelmä]]|[[Mayojen numerot]]}}
Mayojen hieroglyfikirjoitus oli kirjoituksena aikanaan Uuden maailman kehittynein.<ref name="Coe_1986_118">Michael Coe: Atlas of ancient America. 1986, s. 118.</ref> Kirjoitus koostui tyylitellyistä kuvista, "hieroglyfeistä", jotka tarkoittivat sanoja ja tavuja.<ref name="talvitie276">Talvitie 1993, s. 276.</ref> Vaikka merkkejä oli 800, ehkä vain 200–300:aa käytettiin yhtä aikaa samalla alueella.<ref name="talvitie276"/> Mayakirjoitus oli erillisinä merkkeinä, glyyfeinä kaksoissarakkeina ja sitä luettiin vasemmalta oikealle, ylhäältä alas.<ref name="Coe_1986_118"/> Tyypillisessä yhdessä mayaglyyfissä oli pääglyyfi, jota täydensivät liitteet eli affiksit.<ref>Talvitie 1993, s.
Mayojen numeroissa oli paikkajärjestelmä kuten meilläkin. Heidän lukujärjestelmänsä pohjana oli luku 20.<ref name="Laughton_2006_50">Mayat - muinainen kulttuuri, Timothy Laughton, Gummerus 2006, Painettu Singaporessa 2006, ISBN 951-20-7136-3, Suom. Ulla Lempinen, Luku ajanlasku ja ennustukset, kohta Tähtitiede ja numerot, s. 50.</ref> Mayat alkoivat jo vuonna 350 jaa. käyttää nollaa, jonka merkki oli simpukankuorikotilo.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.livescience.com/27853-who-invented-zero.html|nimeke=Who Invented Zero?|julkaisu=Live Science|viitattu=2016-05-26}}</ref>
Rivi 128:
Sivilisaation mittarina pidetty [[kirjoitustaito]] ilmestyi noin kaudella 400–200 eaa., jolloin syntyi monia suuria keskuksia. Mayakulttuuri oli kuninkaiden johtama jo 100 eaa. päätellen muun muassa [[San Bartoli]]n löydöistä.<ref>Tieteen kuvalehti 6/2010, s. 21</ref> Noin 150 jaa. mayakulttuuri romahti [[Miradorin allas|Miradorin altaassa]] ehkä kuivuuden, ehkä sotien takia. Niin sanotulla klassisella kaudella noin 300–800 jaa. [[Petén]]in sademetsäalueen voimakkaat mayakeskukset kamppailivat kiihtyvällä vauhdilla vallasta. Näitä olivat muun muassa [[Tikal]] ja [[Calakmul]].<ref name="Talvitie_1997_74">Maya - sademetsän kadonnut kuningaskunta, Didrichsen art museum, Jyrki Talvitie (toim), ISBN 951-97083-1-6, s. 74.</ref>
Noin 800–900 jaa. monet keskisen maya-alueen suuret keskukset [[Mayakulttuurin romahdus|romahtivat]] melko varmasti kuivuuden, ehkä myös sotien ja kapinoiden takia.<ref name="Diamond_2005_185-191">Jared Diamond: Romahdus. Terra Cognita, s.
Muinaisen mayakulttuurin jäännökset olivat pitkään piilossa Keski-Amerikan viidakoissa. Arkeologiset tutkimukset alkoivat 1800-luvun puolivälissä, kun varakas amerikkalainen juristi [[John Stephens]] kiinnostui aiheesta. Vielä 1900-luvun alkupuolella tutkijoilla oli monia vääriä käsityksiä mayoista. Tutkijat uskoivat 1960-luvun alkuun asti muinaisten mayojen olleen rauhanomainen, pappisluokan johtama yhtenäinen kansa. Nykyään mayojen tiedetään olleen sotaisia alusta asti. Erillisiä, keskenään taistelevia mayavaltioita johtanut ylimystö maallistui ainakin osittain kauden lopussa.
| |||