Ero sivun ”Ming-dynastia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Skjölker (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 45:
Matkoilla oli varmasti tärkeitä taloudellisiakin syitä, monissa laivoista oli suuria yksityishyttejä kauppiaita varten. Kuitenkin päätavoite matkoilla oli todennäköisesti poliittinen. Matkojen myötä saatiin lisää maita tribuuttiasemaan eli veronalaisiksi, ja samalla osoitettiin kiinalaisen imperiumin paluuta ja voimaa lähes sadan vuoden "barbaarihallinnon" jälkeen. Laivaston voimakkuudesta huolimatta (se oli suurempi kuin kaikkien [[Eurooppa|Euroopan]] maiden tuonaikuiset laivastot yhteenlaskettuna) Zheng Hen matkojen tavoitteena ei ollut valloittaa uusia maita Kiinan hallintaan, toisin kuin eurooppalaisilla tutkimusmatkoilla noin sata vuotta myöhemmin.
 
Kungfutselaiset oppineet virkamiehet vastustivat ankarasti Zheng Hen matkoja - jopa niin paljon että he yrittivät piilottaa matkat dynastian virallisesta historiankijoituksestahistoriankirjoituksesta. Arvellaan että mongolien hyökkäykset kallistivat vaa'an kungfutselaisen eliitin kannalle. 1400-luvun lopussa Kiinan alamaisilta oli kielletty valtamerilaivojen rakentaminen ja jopa maasta poistuminen. Historioitsijat arvelevat tämän johtuneen merirosvouksesta. 1600-luvun puoliväliin mennessä rajoitukset maastamuuttoon ja laivanrakennukseen oli purettu.
 
Kauppayhteydet siirtyivät siten ulkomaisiin käsiin. [[Portugali|Portugalilaiset]] loivat ensimmäisinä eurooppalaisina suoran kauppayhteyden Kiinaan, ja hallitsivat pitkälti Kiinan ja Japanin välistä kauppaa lähes vuosisadan ajan, [[1543]]-[[1639]]. He perustivat myös [[Macao|Macaon]] siirtokunnan, jota [[Alankomaat|hollantilaiset]] yrittivät moneen otteeseen vallata 1600-luvun alkupuolella, siinä kuitenkaan onnistumatta.