Ero sivun ”Värälän rauha” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.64.90 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 85.76.22.104 tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
+ rauhan muistokivi Värälässä, maininta Rauhan temppelistä
Rivi 2:
'''Värälän rauha''' päätti [[Ruotsi]]n ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] välisen niin sanotun [[Kustaa III:n sota|Kustaa III:n sodan]] [[14. elokuuta]] [[1790]]. Sodan aloitti Ruotsi vuonna 1788. Rauhansopimus ei sisältänyt alueluovutuksia kummaltakaan osapuolelta. Rauha solmittiin [[Värälä]]n kylässä silloisessa [[Elimäki|Elimäen]] pitäjässä nykyisen [[Kouvola]]n alueella.<ref name="hs">{{Kirjaviite | Tekijä = Paloposki, Toivo J.| Nimeke = Suomen historia 4: Vapauden aika | Vuosi = 1986| Sivut = 294-295| Selite = | Julkaisupaikka = Espoo| Julkaisija = Weilin & Göös| Tunniste = ISBN 951-35-2493-0 }}</ref>
 
Rauhan solmimisen teki mahdolliseksi Ruotsin laivaston saama murskaava voitto [[Ruotsinsalmen toinen meritaistelu|Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa]] heinäkuussa 1790. Venäjän keisarinna [[Katariina II]] suostui serkkunsa Kustaa III:n rauhantarjoukseen, koska myös suurvaltapoliittinen tilanne oli kääntynyt Venäjälle epäsuotuisaksi, kun [[Habsburgien monarkia|Itävalta]] ja [[Osmanien valtakunta|Turkki]] tekivät keskenään rauhansopimuksen. Ruotsin ehdotukseen saatiin Venäjän keisarinnalta vastaus, jonka mukaan rauhasta voitaisiin sopia sotaan edeltäneeseen tilanteeseen palaamisen pohjalta. Neuvottelut alkoivat 14. elokuuta, ja venäläisten pettymykseksi Ruotsia edusti niissä vain kenraali [[Gustav Mauritz Armfelt]]. Lopputulos saavutettiin samana päivänä.<ref name="hs" />
 
Ruotsi julisti Armfeltin suulla, että sillä oli oikeus erillisrauhaan Venäjän kanssa huolimatta omasta liittosopimuksestaan Turkin kanssa. Rauhansopimus, joka ei muuttanut rajoja, ei ollut kummallekaan osapuolelle varsinainen voitto. Neuvotteluissa oli esillä joitakin aluevaihtoja, mutta ne jätettiin selvitettäviksi tulevissa keskusteluissa, samalla kun sotavankien vaihdosta sovittaisiin.
Rauhan sopimusasiakirjat vaihdettiin juhlallisesti 20. elokuuta 1790 Värälässä, Rauhan temppeliksi kutsutussa väliaikaisessa 8-pylväisessä paviljongissa.<ref name="Suomen-mm-VIII-s.7"/>
 
Ruotsille sopimus oli siinä mielessä voitto, että siinä kiellettiin Venäjältä puuttuminen Ruotsin sisäisiin asioihin. Tämä [[suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] jälkeen [[Uudenkaupungin rauha]]nsopimuksessa sovittu oikeus oli tosin jo muuttunut lähes kuolleeksi kirjaimeksi [[Kustaa III:n vallankaappaus|Kustaa III:n vallankaappauksen]] jälkeen vuonna 1772.<ref name="hs" />
[[Tiedosto:Ilmoitus Varalanrauhasta.png|thumb|left|Rauha on julistettu]]
 
Suurlähettiläs [[Heikki Talvitie]]n mukaan [[Tukholma]]n [[Skeppsholmen]]illa [[Moderna museet|Modernin taiteen museon]] takana on ollut pienimuotoinen Värälän rauhan muistomerkki, jonka tilalle on 2000-luvulla vaihdettu Ruotsinsalmen voiton muistomerkki. Talvitie arvioi tämän kuvastavan Ruotsin rauhanperinteiden hiipumista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Heikki Talvitie | Nimeke = Venäjä, Venäjä, Venäjä| Vuosi = 2014| Sivu = 260| Julkaisija = Auditorium| Tunniste = ISBN 978-952-7043-06-6| Viitattu = 13.10.2016 }}</ref> Värälässä on Anjalantien varrella harmaakivipaasi, Värälän rauhan muistokivi, johon on hakattu teksti "Här afslutade Gustaf III Freden Catharina den 19 augusti 1790." Muistokiven lähistöllä on tykkipatterin jäännökset 1780-luvulta. Värälän kenttälinnoitus oli ruotsalaisten vuonna 1789 rakentama ns. suuri patteri, jonka tykeillä voitiin ampua Kymijoen vastarannalla sijainneisiin venäläisiin asemiin.<ref name="Suomen-mm-VIII-s.7"/>
 
== Lähteet ==
Rivi 17 ⟶ 19:
===Viitteet===
 
{{Viitteet}}|viitteet=
<ref name="Suomen-mm-VIII-s.7">{{Wikidataviite|Q67219750|Vuosi=1999|Tekijä=Kalervo Aaltonen, Jouko Heikkilä, Juha Jetsu, Matti Saarinen, Ari Vainio, Studio Iiro, Mikko Ranki, Penrtti Jurvanen, Timo Miettinen (valokuvaajat)|Sivu=7 (Osa VIII: Kymi)|Julkaisija= Väriteos Henna| Isbn=951-97134-7-6|Viitattu=23.6.2020}}</ref>
}}
 
{{Ruotsin ja Venäjän rauhat}}