Wikipedia

Ero sivun ”Kampakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Kieli: link
p lukujen viilausta
Rivi 1:
{{Korjattava/Suomi|Jo johdannossa se todetaan.}}
[[Tiedosto:Comb ceramic pottery from Taipalsaari, Finland.jpg|pienoiskuva|[[Taipalsaari|Taipalsaarelta]] löytynyt kampakeraaminen saviastia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KM30887:995#image|nimeke=saviastia; kampakeraaminen saviastia|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2018-01-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>]]'''Kampakeraaminen kulttuuri''' on [[Koillis-Eurooppa|Koillis-Euroopan]] havumetsävyöhykkeellä noin 5&nbsp;000–2&nbsp;0005000–2000&nbsp;eaa. vallinnut [[Kivikausi|kivikautinen]] kulttuuripiiri. Se ulottui laajimillaan [[Pohjanlahti|Pohjanlahdelta]] ja [[Itämeri|Itämereltä]] [[Ural (vuoristo)|Uralille]] ja [[Veiksel|Veikselin]] suulta [[Pohjoinen jäämeri|Jäämerelle]]. Kampakeraaminen kulttuurin astiat ovat koko kulttuurin ilmenemisalueella yhdenmuotoisia, mutta niiden koristeluissa on eroja. Kampakeraamisen kulttuurin ilmenemisalue on jotakuinkin sama kuin myöhempien [[Suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisia kieliä]] puhuneiden kansojen, joten on mahdollista että kampakeraaminen kulttuuri on kuulunut tähän kielikuntaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=toim. Matti Saarnisto|Nimeke=Karjalan synty|Vuosi=2003|Sivu=183–187|Julkaisija=Karjalan Kirjapaino Oy |ISBN = 952-5200-37-X}}</ref>
 
==Kampakeraamiset kulttuurit==
Kampakeramiikka edustaa ensimmäistä [[keramiikka]]a Suomessa. Nimensä kulttuuri on saanut kampaleimoin koristelluista, kaarevapohjaisista, 40&ndash;5040–50 litran vetoisista [[keramiikka|keraamisista]] astioista.
 
Kampakeraamisen kulttuurin esineistön esiintymisalueen rajat ovat suurin piirtein: lännessä [[Ruotsi]]n [[Kalixjoki]] ja [[Pohjanlahti]], pohjoisessa [[Norja]]n [[Ruija]], etelässä [[Puola]]n [[Veiksel]]-joki (puolaksi Wisla) ja [[Baltian maat|Baltiassa]] muun muassa [[Zvejniekin kalmisto|Zvejnieki 1]]. Idässä Luoteis-[[Venäjä]]llä kampakeramiikka yhtyy liukuen [[Ural (vuoristo)|Uralvuoristoon]] ulottuvaan keramiikkatyylien jatkumoon.<ref name="Museovirasto">[http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik5 Museovirasto]</ref>
Rivi 11:
=== Esineistö ja elintavat ===
 
On oletettu, että kampakeraamisen kulttuurin väestö 5&nbsp;200–2&nbsp;0005200–2000&nbsp;eaa. puhui mahdollisesti suomalais-ugrilaista kieltä, koska se asui suurin piirtein samalla alueella kuin näitä kieliä myöhemmin puhuneet ihmiset.<ref name="Museovirasto" /> Kulttuurin muodostumiseen ei kuitenkaan näytä liittyneen suuria kansainvaelluksia, vaan kampakeramiikka ilmaantui ilman että muussa esineistössä, elinkeinoissa tai yhteiskuntarakenteessa olisi todettavissa muutoksia.
 
Kampakeraaminen väestö hautasi kuolleensa [[Punamultahauta|punamullan]] kera. Vainajan mukana alettiin laittaa hautaan runsaasti esineitä, kuten piikivikärkiä ja meripihkakoruja. Länsi-Suomesta ([[Jäkärlän ryhmä]]) on löytynyt kampakeraamisen kulttuurin asuinpaikkojen läheisyydestä, samoilta alueilta hautoja, jotka on reunustettu hiekkakivilaatoilla tai joissa on hiekkakivipääty. Viimeaikaisimman tutkimuksen mukaan nämä haudat on ajoitettu vasta [[esiroomalainen rautakausi|esiroomalaiseen rautakauteen]].
Rivi 28:
==== Jaottelu ====
Suomen löydöt on perinteisesti jaettu [[Aarne Äyräpää]]n (1930) mukaan seuraaviin tyylisuuntiin. Tämä jaottelu tuottaa varsinkin rannikkoseutujen ulkopuolella vaikeuksia (ajoitukset ovat konventionaalisia eikä kalibroituja):
*varhaiskampakeramiikka, Ka I, tunnetaan myös Sperrings-keramiikkana noin 4&nbsp;200&ndash;3&nbsp;3004200–3300 eaa.:
**Suomi, Itä-Karjala ja Ruotsin [[Länsipohjan maakunta|Länsipohja]]
**ei suoranaisia esikuvia muualta
**varsinaiset kampaleimat harvinaisia, merkkejä mustasta ja punaisesta väristä joissakin sirpaleissa
*[[tyypillinen kampakeramiikka]], Ka II, noin 3&nbsp;300–2&nbsp;8003300–2800&nbsp;eaa.
**[[Oka]]-[[Volga]]n seudulta [[Saimaa]]lle levinneellä kuoppa-kampakeramiikalla ([[Ljalovon keramiikka]]) suuri vaikutus kuviointityylin syntymiseen
**maalaaminen harvinaista
*myöhäiskampakeramiikka, Ka III, noin 2&nbsp;800–2&nbsp;0002800–2000&nbsp;eaa.
**koristelultaan köyhempää kampakeramiikkaa
*jotkut asiantuntijat pitävät Pyheensillan keramiikkaa (2&nbsp;400–2&nbsp;0002400–2000&nbsp;eaa.) omana tyylivaiheenaan, Ka IV (nimi: [[Mynämäki|Mynämäen]] Pyheensilta)
**ruukkumalli yleiskampakeraaminen, rinnalla [[nuorakeramiikka|nuorakeraamisia]] ja [[kuoppakeramiikka|kuoppakeraamisia]] piirteitä
Kukin tyylilajeista I&ndash;III jaetaan vielä nuorempaan ja vanhempaan muotoon, esimerkiksi Ka I:1 ja Ka I:2.
Tämä Äyräpään ajoitus perustuu [[rannansiirtymiskronologia]]an. Nykyään käytetyllä [[radiohiiliajoitus|radiohiiliajoituksella]] saadaan esimerkiksi Karjalankannaksen kampakeramiikan sirpaleille kalibroiduksi kokonaisikä-intervalliksi vuodet 5&nbsp;600&ndash;2&nbsp;3005600–2300 eaa.<ref>Geochronometria Vol. 23, pp 93&ndash;99, 2004</ref>
 
Kampakeramiikan sisällä on useita omaleimaisia ryhmiä, esimerkiksi:
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kampakeraaminen_kulttuuri”