Ero sivun ”Kalankasvatus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl fix
p "–"
Rivi 47:
Kalat pystyvät hyödyntämään ravinnon tehokkaasti - yhdellä rehukilolla on mahdollista tuottaa kilo kalaa.
 
Kalanviljelyssä yksilötiheydet altaissa ovat tiheämmät kuin luonnossa. Tämä edesauttaa erilaisten [[Patogeeni|patogeenien]] aiheuttamien sairauksien leviämistä, eikä luonnossa tapahtuvaa sairaiden yksilöiden karsiutumista [[Predaatio|predaation]] eli saalistuksen vaikutuksesta pääse tapahtumaan. Tämä on aiheuttanut suuria ongelmia ja taloudellisia menetyksiä kalankasvattamoille ympäri maailmaa<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167587704002120|nimeke = A framework for understanding the potential for emerging diseases in aquaculture|julkaisu = Preventive Veterinary Medicine, volume 64, issues 2-32–3|julkaisija = |viitattu = 16.2.1015|tekijä = Alexander G. Murray, Edmund J. Peeler|ajankohta = 2005}}</ref><ref>Frank Asche, Håvard Hansen, Ragnar Tveteras (2009) The Salmon Disease Crisis in Chile. Marine Resource Economics 24(4):405-411405–411. doi: http://dx.doi.org/10.5950/0738-1360-24.4.405</ref>. Norjassa ja Chilessä sijaitsevilta avoimista verkkoaltaista leviävät [[Patogeeni|patogeenit]] ja loiset ovat aiheuttaneet ongelmia useissa luonnonkalakannoissa, etenkin kun niitä on sijoitettu vaelluskalojen kutureiteille. Näillä alueilla on havaittu massiivisia kalakuolemia, sekä mittavia taantumia kyseisissä kalakannoissa. <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sciencemag.org/content/318/5857/1772.short|nimeke = Declining Wild Salmon Populations in Relation to Parasites from Farm Salmon|julkaisu = Science 14 December 2007: Vol. 318 no. 5857 pp. 1772-17751772–1775|viitattu = 16.4.2015|tekijä = Krkošek, Ford, Morton, Lele, Myers, Lewis|ajankohta = }}</ref><ref>Ford JS, Myers RA (2008) A Global Assessment of Salmon Aquaculture Impacts on Wild Salmonids. PLoS Biol 6(2): e33. doi:10.1371/journal.pbio.0060033</ref>
 
Petokalojen ruokinta vesiviljelyssä voi kuormittaa luonnonkalakantoja myös niiden tarvitseman ravinnon osalta. Viljeltyjen petokalojen rehu valmistetaan pääosin villinä kalastetuista kalalajeista, mikä puolestaan lisää kalastuspainetta monissa jo ylikalastetuissa kalakannoissa. <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.nature.com/nature/journal/v405/n6790/abs/4051017a0.html|nimeke = Effect of aquaculture on world fish supplies|julkaisu = Nature 405, 1017-10241017–1024 (29 June 2000) doi:10.1038/35016500|tekijä = Rosamond L. Naylor, Rebecca J. Goldburg, Jurgenne H. Primavera, Nils Kautsky, Malcolm C. M. Beveridge, Jason Clay, Carl Folke, Jane Lubchenco, Harold Mooney & Max Troell (2000)}}</ref>
 
Kalankasvattamoiden verkkoaltaista karanneiden sekä luonnonkalojen risteytymillä voi olla epäsuotoisia vaikutuksia luonnonkalakantoihin. Esimerkiksi villin ja kasvatetun [[Lohi|lohen]] hybridien on todettu syrjäyttävän nopealla poikasiän kasvullaan luonnonkaloja, mutta selviytyvän heikommin luonnonympäristössä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://classic.rspb.royalsocietypublishing.org/content/270/1532/2443.abstract|nimeke = Fitness reduction and potential extinction of wild populations of Atlantic salmon, Salmo salar, as a result of interactions with escaped farm salmon|julkaisu = Proceedings of the Royal Society B: Biological sciences|tekijä = Philip McGinnity, Paulo Prodöhl, Andy Ferguson,*, Rosaleen Hynes, Niall ó Maoiléidigh, Natalie Baker, Deirdre Cotter, Brendan O'Hea, Declan Cooke, Ger Rogan, John Taggart and Tom Cross |ajankohta = 2003}}</ref>