Ero sivun ”G. J. Ramstedt” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Ura yliopistossa ja diplomaattina: instituutilla ei ole englanninkielistä nimeä |
|||
Rivi 26:
Palattuaan Suomeen Ramstedt jatkoi professorinvirassa vuoteen 1941 ja hoiti myös fonetiikan professuuria vuosina 1935–1940. Vuosina 1941–1950 hän toimi [[Suomalais-Ugrilainen Seura|Suomalais-ugrilaisen seuran]] esimiehenä. Ramstedt oli mukana perustamassa [[Suomalais-Japanilainen Yhdistys|Suomalais-Japanilaista Yhdistystä]] vuonna 1935<ref>[http://www.suomi-japani.net/?page_id=1486 Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen Historia]</ref>, ja hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Ramstedt kuului myös moniin ulkomaisiin tieteellisiin seuroihin jäsenenä, ja hän oli kansainvälisesti tunnettu erityisesti mongolikielten tutkijana. Vuonna 1946 Ramstedt valittiin [[Tanska]]n Kuninkaallisen tiedeseuran jäseneksi ja vuonna 1948 [[Suomalainen Tiedeakatemia|Suomalaisen Tiedeakatemian]] kunniajäseneksi. — Ramstedt oli kouluvuosistaan saakka aktiivisesti mukana raittiustyössä.
Ramstedt oli ensimmäisiä suomalaisia [[esperanto|esperantisteja]] opiskeltuaan kielen vuonna 1891. Hän oli myös Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja. Asuessaan Japanissa Ramstedt osallistui Japanin esperantoinstituutin (
1940-luvulla Ramstedt julkaisi muistelmansa, ensin [[Yleisradio]]ssa radio-ohjelmasarjan muodossa, sen jälkeen myös kahtena kirjana.
|