Ero sivun ”Molekyylievoluutio” versioiden välillä

Molekyylievoluution nopeus vaihtelee paljon sen mukaan mistä se katsotaan. Esimerkiksi ihmisen ja simpanssin DNA:ssa on monia yhteisiä proteiineja. Toiset proteiinit eroavat taas muutaman prosentin tai ei yhtään. Ihmisen ja simpanssin geenistö eroavat 4 %, vaikka pitkään ajateltiin muutaman geenin perusteella erojen olevan 1-11–1,5 % luokkaa.

[[DNA]] muuttuu 0,7-07–0,8 % miljoonaa vuotta kohden niillä alueilla, joihin ei kohdistu ollenkaan [[luonnonvalinta]]a tai vain heikko luonnonvalinta. Hyvin korkean luonnonvalinnan omaava genomia muistuttava lähetti RNA muuttuu vain prosentin 50 miljoonassa vuodessa, eli kaikki sen emäkset vaihtuisivat teoriassa viidessä miljardissa vuodessa, mikä on hieman korkeampi kuin maapallon ikä.

Eri molekyylien muuntumisvauhti on hyvin erilainen eri proteiineilla, koska eri proteiinit sallivat eri määrän muutoksia. Jos molekyyli kehittyy nopeasti, voidaan ajatella, että siihen kohdistuva luonnonvalinta on heikko. Tämän ajatuksen mukaan voimakas luonnonvalinta sallii vähän muutoksia ja kehitys on hidasta. [[Fibrinopeptidi]]t kehittyvät hyvin nopeasti, noin vauhdilla 8,3*10⁹ aminohappoa*10^-9/v. Kun hevosen ja ihmisen sytokromi-c eroavat toistaan noin 12 %, niin fibrinopeptidit eroavat 86 %. Mutta hemoglobiinin beta-ketju on tällä välillä, ero noin 18 %<ref>http://www.pbs.org/wgbh/evolution/library/05/1/pdf/l_051_06.pdf MOLECULAR CLOCKS: PROTEINS

102-104102–104 aminohapon mittainen<ref>http://www.informapharmascience.com/doi/pdf/10.3109/10409238609083735?cookieSet=1 </ref>.

[[Histoni H4]] hyvin hitaasti, noin yksi aminohappo 10^-13 vuotta kohden<ref>Juhani Lokki Anssi Saura P.M.A. Tigerstedt, Evoluutio ja populaatiot, WSOY Helsinki Porvoo Juva 1986, ISBN 951-0-13572-0, sivu 257-258257–258</ref>. Tämän mukaan [[histoni]] H4:n emäsjärjestys ei voi juurikaan vaihtua sen toiminnan häiriintymättä, ja sen takia sen synty on melko epätodennäköinen ja kehitys evoluutiossa hidasta. Silti Tetrahymenaa-lkueläimen ja ihmisen histonissa on melko suuri 20 aminohapon ero. Tämä viittaa alkueläinten ja ihmiseen vievän kehityslinjan eroneen toisitaan hyvin kauan aikaa sitten.

Molekyylievoluutiota tutkitaan suoraan muun muassa [[Richard Lenski]]n aloittamassa ”''E. coli'' long-term evolution experiment”-tutkimuksessa (LTEE). Kokeessa on 12 bakteerimaljaa, jotka polveutuvat identtisestä kannasta. Koe on tuottanut [[sitraatti]]a hyödyntävän bakteerikannan hieman alle 34&nbsp;000 bakteerisukupolvessa. Sitraattia oli osattu hyödyntää tämän viljelmän yksittäisissä "kulttuureissa" aiemminkin, muttei pysyvästi. Neljässä kannassa kahdestatoista DNA:n korjausmekanismi heikkeni, mikä lisäsi niissä tapahtuneiden mutaatioiden määrää. Bakteerit mukautuivat uuteen ympäristöönsä noin 20&nbsp;000 sukupolvessa. 20&nbsp;000 sukupolvessa oli satoja miljoonia mutaatioita, joista ehkä vain 10-2010–20 oli hyödyllisiä, ja loput noin 100 bakteereihin jääneistä mutaatioista olivat neutraaleja.<ref>http://en.wikipedia.org/wiki/E._coli_long-term_evolution_experiment</ref>{{lähde|en-wiki ei ole kelvollinen lähde}}.