Ero sivun ”Hyperlinkki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
|||
Rivi 14:
Hyperlinkkiä verrattiin teksteissä perinteisesti käytettyihin alaviitteisiin.<ref>Nielsen 1990, 2</ref> Näin verrattaessa määritellään yksinkertainen, yksisuuntaisesti viittaava linkki.<ref>Nielsen 1990, 3</ref> Linkin ajatusta voidaan kuitenkin muunnella ja ilmentää useilla eri tavoilla. Ne riippuvat hypertekstin toteutuksesta, hypertekstijärjestelmästä (engl. hypertext system).
Hyperlinkin idean keskeisenä historiallisena esittäjänä pidetään [[Vannevar Bush]]ia, joka vuonna 1945 julkaistussa artikkelissa [[As We May Think]] kirjoitti mm. seuraavasti: ”[H]e finds another pertinent item, and ties the two together. Thus he goes, building a trail of many items. Occasionally he inserts a comment of his own, either linking it into the main trail or joining it by a side trail to a particular item.”<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = The New Media Reader| Julkaisija = The MIT Press| Vuosi =2003 [1945] | Tekijä = Wardrip-Fruin, Noah & Montfort, Nick| Suomentaja =| Luku = Vannevar Bush: As we may think| Sivu = 46| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Cambridge (Mass.)| Tunniste = | Isbn =978-0-262-23227-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> Lainauksessa kuvattu Bushin ideoiman, mutta toteuttamatta jääneen, analogisen [[Memex]]-laitteen käyttäjä siis etsii laitteen tallenteista kiinnostuksensa kohteisiin liittyviä aineistoja, kommentoi niitä ja linkittää niitä toisiinsa. Bushin käyttämä termi ''trail'' on eräänlainen useista linkeistä muodostuva polku.
Vuonna 1968 [[Douglas Engelbart]] esitteli hyperlinkkejä [[On-Line System]]illä monen muun asian kanssa.<ref name="arsp2">{{Verkkoviite | osoite = https://arstechnica.com/features/2005/05/gui/2/ | nimeke = A History of the GUI | selite = sivu 2 | julkaisija = Ars Technica | tekijä = Jeremy Reimer | ajankohta = 5.5.2005 | viitattu = 23.8.2019 | kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 26 ⟶ 23:
Linkit voivat olla kaksisuuntaisia, jolloin hypertekstin kiinnityskohdat eli ankkurit kummassakin päässä linkkiä toimivat samalla tavalla. Tätä ominaisuutta korostettiin esimerkiksi Intermedia-järjestelmässä.<ref>Nielsen 1990, 4, 99</ref>
Linkkien tulkinnat ja käyttötavat riippuvat myös siitä, miten hypertekstin solmut määritellään. Tarkastelussa voidaan käsitellä hienojakoisia rakenteita yhden ”tekstin” (”dokumentin” tai ”teoksen”) sisällä tai keskittyä isompien kokonaisuuksien välisiin linkkeihin. Jälkimmäisessä lähestytään linkkien määrittelyssä [[tiedonhaku|tiedonhaun]] ja [[indeksointi|sisällönkuvailu]]n kysymyksiä.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Hypertext: from text to expertext| Julkaisija = McGraw-Hill| Vuosi =1991| Tekijä = Rada, Roy| Luku = | Sivu = | Sivut = 22-65, 68-81| Selite =| Julkaisupaikka = London| Tunniste = | Isbn =0-07-707401-7
Linkit voidaan tyypitellä niiden merkityksen ([[semantiikka|semantiikan]]) eli käytännössä niiden yhdistämien solmujen tai tekstikohtien välisen suhteen mukaan.<ref>Nielsen 1990, 85</ref> Tällaisen tyypittelyn esitti esimerkiksi Randall H. Trigg kehittämäänsä, tieteellisen julkaisemisen rakenteisiin liittyvään Textnet-järjestelmään.<ref>{{Lehtiviite| Tekijä = Trigg, Randall H.| Otsikko = TEXTNET: a network-based approach to text handling| Julkaisu =ACM Transactions on Information Systems| Ajankohta = 1986| Vuosikerta = 4| Numero =1| Sivut = 1-23| Julkaisupaikka = | Julkaisija =| Selite = | Tunniste = | Pmid =| Doi = | Issn = | www =| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =| Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref> Eräissä hypertekstinäkemyksissä korostetaan käyttäjän linkeille antamia merkityksiä.
Rivi 60 ⟶ 57:
{{Wikisanakirja|hyperlinkki|hyperlinkki}}
[[Luokka:World Wide Web]]
| |||