Ero sivun ”Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset” versioiden välillä

1,5&nbsp;kilometrin päässä kuoli noin kolmasosa–puolet yleisti ottaen. Ulkona oli hyvin vaarallista olla vielä 2&nbsp;kilometrin päässä. Avomaalla kuoli puolet vielä 2,25&nbsp;kilometrin päässä, ja rakennuksissa puolet kuoli 800 metrin päässä. Betonirakennuksissa olevista puolet ei kuollutkuoli vielä 100–200&nbsp;m päässä, vaikka ulkone{{selvennä}}ulkona eiselvisi kuolluthengissä sillä etäisyydellä vain muutama prosentti. 2,0&nbsp;kilometrin päässä kuoli noin 1/4–1/5. 2,5–5&nbsp;kilometrin päässä oli shokkiaallon paine noin 0,75–2 PSI. Tällä alueella 3/4 selvisi vammoitta, ja vain pari prosenttia kuoli<ref name="nukefix">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nukefix.org/weapon.html | Nimeke = Nuclear Weapon Effects from Hiroshima and Nagasaki to the present and beyond: a broad-gauged analysis with new information regarding Simultaneous Detonations and Firestorms: The Blast | Julkaisu = Nukefix – Blast Effects | Viitattu = 1.4.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Ihmiset selvisivät yleensä hengissä, jos etäisyys räjähdyspaikasta oli yli 3&nbsp;kilometrin<ref name="Glasstone">{{Verkkoviite | Osoite = https://glasstone.blogspot.com/2010/04/review-of-1977-edition-of-glasstone-and.html | Nimeke = Credible nuclear weapons capabilities and effects for real world peace: peace through tested, proved and practical declassified deterrence and countermeasures against collateral damage | Tekijä = Nige | Ajankohta = 4.4.2010 | Julkaisu = Glasstone.blogspot.com | Viitattu = 1.4.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>. 3,5&nbsp;kilometrin päässä kuolleisuus oli enää ulkona 1/200, eikä sisällä kuollut kukaan.