Ero sivun ”Koltansaame” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Nykytilanne: Tieto kolttaa osaamattomista toimittajista Ylellä ei pidä enää paikkaansa, lisätty yhden kolttatoimittajan saama tunnustus
opiskelutietoja, linkkejä
Rivi 25:
Koltansaamen puhujamäärä on ollut alkujaankin pieni, ainoastaan muutama tuhat saamelaista. [[Kolttaköngäs|Kolttakönkäällä]] vaikuttaneen ortodoksipappi Konstantin Tsekoldinin [[Paatsjoki|Paatsjoen]] murteelle kääntämä kyrillisin kirjaimin kirjoitettu [[Uusi testamentti]] oli varhaisimpia yrityksiä saada kieli kirjoitettuun muotoon.<ref name="siida"/> Suomessa koltansaamea puhuttiin neljässä kylässä [[Petsamo]]ssa, joka kuului [[jatkosota|jatkosodan]] päättäneen [[Moskovan välirauha]]nsopimuksen mukaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] 1944 [[luovutetut alueet|luovutettuihin alueisiin]]. Petsamosta evakuoidut koltat asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin [[Sevettijärvi|Sevettijärven]], [[Nellim]]in ja [[Näätämö]]n kyliin. Osa koltista kuitenkin jäi Petsamoon ja edelleenkin siellä asuu pieni kolttayhteisö. Evakoituminen rikkoi kolttien perinteisen kyläasutuksen ja heikensi kielen asemaa sodan jälkeen.<ref name="anhava" />
 
Koltansaame oli hyvin pitkään vain puhuttu kieli. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta [[1970-luku | 1970-luvulla]] ja sen pohjaksi otettiin [[Suonikylä]]n murre, mikä aiheutti hieman närää muiden murteiden puhujien keskuudessa. Syinä myöhäiseen yhtenäisen kirjakielen kehitykseen pidetään historiallisia tekijöitä, erityisesti sitä, että toisen maailmansodan jälkeen Suomeen siirretyt koltat puhuivat erilaisia murteita. Koltansaamea oli kirjoitettu jo vuosikymmeniä aikaisemmin erilaisilla [[ortografia|ortografioilla]], mutta mikään niistä ei vakiintunut yleiseen käyttöön.<ref name="siida">{{Verkkoviite | Tekijä=Sääʹmjieʹllem | Nimeke=Koltansaamen kieli ja ortografia sekä omakielinen kirjallisuus | Ajankohta= | Osoite=http://www.siida.fi/saamjiellem/suomi/kieli.html | Julkaisija=Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus | Luettu=17.2.2007 | Kieli= }}</ref>
 
Vuonna 1973 ilmestyi ''Koltansaamen opas'' ja vuonna 1975 ensimmäinen koltansaamenkielinen [[aapinen]]. Sittemmin koltansaameksi on julkaistu oppimateriaalia, sanakirjoja ja lukukirjoja. Myös kirkollisia tekstejä on käännetty jo vuosikymmenien ajan.<ref name="siida" /> 1970-luvulla [[Yleisradio]]n saamelaistoimitus alkoi tuottaa koltankielisiä ohjelmia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Sámi Radio | Nimeke=Saamen radion historia | Ajankohta= | Osoite=http://lotta.yle.fi/srwebanar.nsf/sivut/historia?opendocument&pageid=ContentE1B7D-2 | Julkaisija=Yleisradio | Luettu=17.2.2007 | Kieli= }}</ref> Vuosina 1978­–1986 julkaistiin neljä kertaa vuodessa koltankielistä lehteä ''[[Sääʹmođđâz]]'' (”Kolttauutiset”), mutta lehden toiminta jouduttiin lakkauttamaan rahoitusvaikeuksien ja toimittajien vähäisyyden takia.<ref name="kotus-2001">{{Verkkoviite | Tekijä=Satu ja Jouni Moshnikoff | Nimeke=Koltansaamen kielestä | Ajankohta=2001 | Osoite=http://www.kotus.fi/files/719/kolttaLiite1.pdf | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu=26.7.2007 }}</ref><ref name="kotus-2006">{{Verkkoviite | Tekijä=Jouni ja Satu Moshnikoff | Nimeke=Selvitys koltansaamen nykytilasta ja tarpeellisista toimenpiteistä | Ajankohta=Joulukuu 2006 | Osoite=http://www.kotus.fi/files/715/koltansaamenselvitys.pdf | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. | Viitattu=27.7.2007 }}</ref>
 
== Nykytilanne ==
Koltansaamea puhuu enää noin 320 henkilöä. Monet Suomessa asuvat koltansaamen puhujat puhuvat myös [[suomen kieli|suomea]] ja Venäjällä asuvat [[venäjän kieli|venäjää]]. Vaikka koltansaamenkielistä väestöä on pidetty melko ikääntyneenä<ref name="ethnologue" /> ja vielä vuonna [[2006]] arvioitiin, että äidinkielenään koltansaamea puhuvista nuorin oli jo yli 30-vuotias,<ref name="kotus-2006"/> on perheitä, joissa puhutaan koltansaamea lapsille. Näiden perheiden lisäksi on perustettu koltankielinen [[kielipesä]] Ivaloon[[Ivalo]]on.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Kolttauutisia: Ivalon koltansaamen kielipesän touhuja | Ajankohta= 12.2.2010 | Osoite=http://oddaz.saaminuett.fi/2010/02/12/ivalon-koltansaamen-kielipesan-touhuja/ | Julkaisija=Saaʹmi Nueʹtt | Luettu=30.07.2010| Kieli= suomeksi ja koltansaameksi}}</ref> Syyskuussa 2010 Sevettijärvi sai kymmenen vuoden tauon jälkeen jälleen oman kielipesän.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Kolttauutisia: Koltansaamenkielinen kielipesä Sevettijärvelle | Ajankohta= 28.6.2010 | Osoite=http://oddaz.saaminuett.fi/2010/02/12/ivalon-koltansaamen-kielipesan-touhuja/ | Julkaisija=Saaʹmi Nueʹtt | Luettu=30.07.2010| Kieli=}}</ref>
 
Koltansaamen kieli on vuonna 1992 voimaan tulleen ja vuonna 2003 uudistetun [[Saamen kielilaki|saamen kielilain]] mukaan yksi Suomen saamelaisalueen virallisista saamelaiskielistä, jolla voidaan asioida viranomaisten kanssa sekä suullisesti että kirjallisesti. Saamen saa myös ilmoittaa äidinkielekseen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Ajantasainen lainsäädäntö: 15.12.2003/1086 | Ajankohta= | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20031086 | Julkaisija=Finlex | Luettu=16.2.2007 | Kieli= }}</ref> Kielilain vaikutuksesta esimerkiksi Inarin kunnan ilmoituksia on julkaistu lehdissä myös koltansaameksi. Ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet lehtien käyttämät merkistöt, jotka ovat soveltuneet huonosti kielen kirjoittamiseen. Tämän seurauksena koltansaamea äidinkielenään puhuvat henkilöt eivät ole usein saanet kuulutuksista lainkaan selvää. Toisaalta virheelliset tekstit ovat levittäneet väärää kuvaa kielen kirjoitustavasta.<ref name="kotus-2001"/>
 
[[Yle Sámi Radio]]lla on yksi vakituinen koltansaamenkielinen toimittaja, joka tekee koltansaamenkielisen ajankohtaisohjelman viikoittain.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Sámi Radio | Nimeke=Saamen radion toiminta | Ajankohta= | Osoite=http://lotta.yle.fi/srwebanar.nsf/sivut/saamenradio?opendocument&pageid=Content1C76A | Julkaisija=Yleisradio | Luettu=17.2.2007 | Kieli=Suomi }}</ref> Suomessa, [[Norja]]ssa ja [[Ruotsi]]ssa näkyvissä saamenkielisissä [[televisio]]uutisissa, [[Ođđasat]]issa on koltansaamenkielistä materiaalia harvoin.<ref name="kotus-2006"/>
Rivi 42:
[[Suomen ortodoksinen kirkko]] on osallistunut kielen elvytykseen julkaisemalla koltansaameksi ''Pienen rukouskirjan'' vuonna 1983 (''Risttoummi moʹlidvaǩeʹrjj''), joka oli ensimmäinen koltaksi julkaistu kirja. Vuonna 2002 kirkko julkaisi [[liturgia|Johannes Krysostomoksen liturgian]] käännöksen (''Pââʹss Eʹččen Evvan Krysostomoozz Liturgia'')<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ort.fi/uutishuone/2017-02-06/jumala-puhuu-myos-koltansaameksi-vuasppod-maainast-se-saamas | Nimeke = Jumala puhuu myös koltansaameksi – Vuâsppoʹd maainast še säämas | Tekijä = Suomen ortodoksinen kirkko | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 6.2.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.10.2018 | Kieli = }}</ref> Kirkko on julkaissut yhteystyössä [[Pipliaseura|Pipliaseuran]] kanssa vuonna 1988 [[Johanneksen evankeliumi|Johanneksen evankeliumin]] (''Evvan evaŋǧeʹlium'') koltansaameksi. Käännöstyö jatkuu [[Luukkaan evankeliumi|Luukkaan evankeliumin]] kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.piplia.fi/raamattu/raamattu-suomessa/kaannostyo/ | Nimeke = Vähemmistökielet | Tekijä = Suomen pipliaseura | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.10.2018 | Kieli = }}</ref>
 
Vuonna 2005 [[Tiina Sanila]] julkaisi ensimmäisen koltansaamenkielisen [[rock]]albumin ''Sääʹmjânnam rocks!''<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Heikkinen, Mikko-Pekka | Nimeke=Tiina Sanila: Sevettijärven rokkikoltta | Ajankohta=17.6.2005 | Osoite=http://nyt.hs.fi/musiikki/artikkeli/1101979928011 | Julkaisija=NYT | Luettu=17.2.2007 | Kieli= }}</ref> Vuonna 2007 on julkaistu kolttien vienalaiseen runonlauluun vertautuvia [[leudd]]eja kirjana ja CD-levynä ''Maaddârääʹjji leeuʹd''. Se on Kolttien kyläkokouksen, Kansanmusiikki-instituutin ja Saamelaismuseo Siidan[[Siida]]n yhteinen julkaisu, jossa tekstit ovat sekä koltansaameksi, suomeksi että englanniksi.
 
Koltansaamenkielisestä kulttuuritarjonnasta huolimatta kielen kohtalo on avoin, sillä monet kolttalapset eivät ole enää oppineet kieltä vanhemmiltaan.<ref name="anhava" />
Rivi 49:
 
=== Kielen opetus ===
[[Inari]]ssa koltansaamea opetetaan [[Sevettijärven koulussakoulu]]ssa äidinkielenä ja valinnaisena aineena, sekä [[Ivalon lukiossalukio]]ssa valinnaisena aineena B2- ja B3-kielenä.<ref name="llh">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Saamen kieli perus- ja lukio-opetuksessa Suomessa 2003–2004 | Ajankohta= | Osoite=http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/sivistys/home.nsf/pages/F304E48653C2C1AAC2256E59004BE272/$file/saameopetuksessa.ppt | Julkaisija=Lapin lääninhallitus – Sivistysosasto | Luettu=21.2.2007 | Kieli= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Ainekohtaiset opetussuunnitelmat | Ajankohta= | Osoite=http://www.inari.fi/koulut/lukio/aiops.htm | Julkaisija=Ivalon lukio | Luettu=16.2.2007 | Kieli= }}</ref> Keväällä [[2005]] oli ensimmäisen kerran mahdollista suorittaa koltansaamessa [[ylioppilastutkinto|ylioppilastutkinnon]] vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe, jossa ei kuitenkaan ole kuullunymmärtämisosuutta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Kielikokeita koskevat yleiset ohjeet | Ajankohta=9.12.2005 | Osoite=http://www.ylioppilastutkinto.fi/files/documents/Ohjeet07/kieliohjeet2.doc | Julkaisija=Ylioppilastutkintolautakunta | Luettu=16.2.2007 | Kieli= }}</ref> Vuoden 2014 kevään ylioppilastutkinnossa koltansaamen kokeen suoritti kolme kokelasta; kaikki hyväksyttiin arvosanalla cum laude approbatur<ref>{{Verkkoviite |Nimeke=Tilastotietoja ylioppilastutkinnosta | Osoite=http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tilastot | Julkaisija=Ylioppilastutkintolautakunta | Luettu=2.6.2014 }}</ref>. Koltansaamenkielisten opettajien määrä on hyvin alhainen, eikä mihinkään oppiaineeseen ole tarpeeksi kattavaa koltansaamenkielistä oppimateriaalia.<ref name="llh" />
 
Inarin kunta alkoi vuonna 1993 järjestää Sevettijärvellä niin sanottua kielipesätoimintaa, jonka tarkoituksena oli siirtää alle kouluikäisille lapsille koltansaamen taito kielikylpymenetelmällä. Periaatteena oli, että kielipesässä vähän tai ei ollenkaan koltansaamea osanneet lapset altistuisivat kielelle täysin koltansaamenkielisessä ympäristössä, ja oppisivat näin puhumaan kieltä. Koltansaamenkielinen kielipesä toimi vuonna 1993 kuusi kuukautta. Muutaman vuoden tauon jälkeen se aloitettiin jälleen vuonna [[1997]], mutta lopetettiin rahoituksen puutteen vuoksi jälleen vuonna 2001. Marraskuussa 1998 tehdyn arvioinnin mukaan kielipesätoiminnalla oli suuri merkitys koltansaamen elvyttäjänä alle kouluikäisten keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Saamelaiset | Ajankohta=27.3.2001 | Osoite=http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/saamelaiset.htm | Julkaisija=Sosiaali- ja terveysministeriö | Luettu=23.2.2007 | Kieli= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Seppo Lahtela | Nimeke=Määrärahan osoittaminen saamenkieliseen kielikylpytoimintaan Inarin kunnan alueella | Ajankohta=22.9.2006 | Osoite=http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_690_2006_p.shtml | Julkaisija=Eduskunta | Luettu=23.2.2007 | Kieli= }}</ref>
 
Syksyllä 2020 [[Oulun yliopisto]]n alaisessa [[Giellagas-instituutti | Giellagas-instituutissa]] alkaa koltansaamen opiskelu [[pääaine]]ena<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.oulu.fi/giellagas/samegiella#Koltansaame | Nimeke = Koltansaame | Julkaisu = Oulun yliopisto | Viitattu = 14.6.2020 }}</ref>. [[Turun yliopisto]]ssa voi opiskella yhden kurssin koltansaamea<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://opas.peppi.utu.fi/fi/ohjelma/3206 | Nimeke = Opinto-opas | Julkaisu = Turun yliopisto | Viitattu = 14.6.2020 }}</ref>, samoin [[Helsingin yliopisto]]ssa on ollut tarjolla koltansaamen kurssi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://courses.helsinki.fi/fi/40345/117341015 | Nimeke = Koltansaame | Julkaisu = Helsingin yliopisto | Viitattu = 14.6.2020 }}</ref>. Kieltä voi opiskella myös [[Saamelaisalueen koulutuskeskus | Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa]] Inarissa vuoden mittaisella opintolinjalla<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sogsakk.fi/fi/Hakijalle/Koulutustarjonta/Koltansaamen-kieli-ja-kulttuuri | Nimeke = Koltansaamen kieli ja kulttuuri | Julkaisu = Saamelaisalueen koulutuskeskus | Viitattu = 14.6.2020 }}</ref>.
 
== Alueellinen sijoittuminen ==