Ero sivun ”Koltansaame” versioiden välillä

274 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
== Historia ==
Koltansaamen puhujamäärä on ollut alkujaankin pieni, ainoastaan muutama tuhat saamelaista. [[Kolttaköngäs|Kolttakönkäällä]] vaikuttaneen ortodoksipappi Konstantin Tsekoldinin [[Paatsjoki|Paatsjoen]] murteelle kääntämä kyrillisin kirjaimin kirjoitettu [[Uusi testamentti]] oli varhaisimpia yrityksiä saada kieli kirjoitettuun muotoon.<ref name="siida"/> Suomessa koltansaamea puhuttiin neljässä kylässä [[Petsamo]]ssa, joka kuului [[jatkosota|jatkosodan]] päättäneen [[Moskovan välirauha]]nsopimuksen mukaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] 1944 [[luovutetut alueet|luovutettuihin alueisiin]]. Petsamosta evakuoidut koltat asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin [[Sevettijärvi|Sevettijärven]], [[Nellim]]in ja [[Näätämö]]n kyliin. Osa koltista kuitenkin jäi Petsamoon ja edelleenkin siellä asuu pieni kolttayhteisö. Evakoituminen rikkoi kolttien perinteisen kyläasutuksen ja heikensi kielen asemaa sodan jälkeen.<ref name="anhava" />
 
Koltansaame oli hyvin pitkään vain puhuttu kieli. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla ja sen pohjaksi otettiin [[Suonikylä]]n murre, mikä aiheutti hieman närää muiden murteiden puhujien keskuudessa. Syinä myöhäiseen yhtenäisen kirjakielen kehitykseen pidetään historiallisia tekijöitä, erityisesti sitä, että toisen maailmansodan jälkeen Suomeen siirretyt koltat puhuivat erilaisia murteita. Koltansaamea oli kirjoitettu jo vuosikymmeniä aikaisemmin erilaisilla [[ortografia|ortografioilla]], mutta mikään niistä ei vakiintunut yleiseen käyttöön.<ref name="siida">{{Verkkoviite | Tekijä=Sääʹmjieʹllem | Nimeke=Koltansaamen kieli ja ortografia sekä omakielinen kirjallisuus | Ajankohta= | Osoite=http://www.siida.fi/saamjiellem/suomi/kieli.html | Julkaisija=Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus | Luettu=17.2.2007 | Kieli= }}</ref>
 
Vuonna 1973 ilmestyi ''Koltansaamen opas'' ja vuonna 1975 ensimmäinen koltansaamenkielinen [[aapinen]]. Sittemmin koltansaameksi on julkaistu oppimateriaalia, sanakirjoja ja lukukirjoja. Myös kirkollisia tekstejä on käännetty jo vuosikymmenien ajan.<ref name="siida" /> 1970-luvulla [[Yleisradio]]n saamelaistoimitus alkoi tuottaa koltankielisiä ohjelmia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Sámi Radio | Nimeke=Saamen radion historia | Ajankohta= | Osoite=http://lotta.yle.fi/srwebanar.nsf/sivut/historia?opendocument&pageid=ContentE1B7D-2 | Julkaisija=Yleisradio | Luettu=17.2.2007 | Kieli= }}</ref> Vuosina 1978­–1986 julkaistiin neljä kertaa vuodessa koltankielistä lehteä ''[[Sääʹmođđâz]]'' (”Kolttauutiset”), mutta lehden toiminta jouduttiin lakkauttamaan rahoitusvaikeuksien ja toimittajien vähäisyyden takia.<ref name="kotus-2001">{{Verkkoviite | Tekijä=Satu ja Jouni Moshnikoff | Nimeke=Koltansaamen kielestä | Ajankohta=2001 | Osoite=http://www.kotus.fi/files/719/kolttaLiite1.pdf | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu=26.7.2007 }}</ref><ref name="kotus-2006">{{Verkkoviite | Tekijä=Jouni ja Satu Moshnikoff | Nimeke=Selvitys koltansaamen nykytilasta ja tarpeellisista toimenpiteistä | Ajankohta=Joulukuu 2006 | Osoite=http://www.kotus.fi/files/715/koltansaamenselvitys.pdf | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. | Viitattu=27.7.2007 }}</ref>
6 685

muokkausta