Wikipedia

Ero sivun ”Kyyrölä (Viipurin lääni)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Historia: lähdettä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 34:
}}
 
'''Kyyrölä''' ({{k-ru|Красное Село|Krasnoje Selo}}) oli Suomen [[Suomen kunnat|kunta]] [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]], [[Luovutetut alueet|Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella]]. Kyyrölän asutus oli lähes kokonaan venäjänkielistä, ja se oli erityisen tunnettu [[saviruukku]]jen valmistuksesta<ref>Facta2001, WSOY 1981, 9. osa, palsta 462</ref>. Se kuului [[Kyyrölän seurakunta|Kyyrölän ortodoksiseen seurakuntaan]]. Kyyrölä liitettiin [[Muolaa]]n kuntaan 1934. Kyseessä oli Suomen historian ensimmäinen [[kuntaliitos]]. Liitos oli lisäksi ainoa, joka tapahtui kokonaan luovutetulla alueella.
 
==Historia==
[[KuvaTiedosto:Kyyrölä, mainstreet.jpg|thumb|300px|left|Katukuvaa Kyyrölän kirkonkylästä ennen sotia.]]
Karjalankannaksen siirryttyä [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721 [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]] Kyyrölän lahjoitusmaahovin omistaja Grigori Tšernyšev siirrätti autioituneille tiloille 29 [[maaorjaMaaorjuus|maaorjaperhettä]]perhettä Venäjältä [[Jaroslavl]]in ja [[Kostroma]]n alueilta. He juurtuivat näille uusille asuinsijoilleen ja muodostivat oman yhdyskuntansa. He olivat [[ortodoksinen kirkko|ortodokseja]] ja säilyttivät kielensä, tapansa ja perinteensä senkin jälkeen kun alueesta tuli osa [[Suomen suuriruhtinaskunta]]a 1812 ja edelleen itsenäistä Suomea 1917. Se oli Suomen suurin yhtenäinen [[venäjän kieli|venäjänkielinen]] asutus.
 
Itse [[Kyyrölä (kylä)|Kyyrölän kylän]] (''Krasnoje Selo'', nyk. ''Krasnoselskoje'') lisäksi Kyyrölän yhteisöön ja sittemmin kuntaan kuului kolme muuta venäjänkielistä kylää: [[Kangaspelto]] (''Novaja derevnja'', nyk. ''Iskry''), [[Parkkila (Muolaa)|Parkkila]] (''Parkino'', nyk. ''Podgorje'') ja [[Sudenoja]] (''Razvoz'', nyk. ''Muravjevo''). Alue kuului Muolaan kuntaan vuoteen 1890, jolloin se erotettiin omaksi Kyyrölän kunnaksi, joka puolestaan liittyi takaisin Muolaaseen vuonna 1934.
 
Itsenäisyyden aikanakin kylien väestö oli mieleltään suomalaista. Miehet taistelivat [[Suomen armeija]]ssa. Heitä kaatui sodassa 47. Kyyrölään [[sankarihautausmaa]]lle on haudattu 25 sodassa kaatunutta. Sotien jälkeen kyyröläläiset asutettiin etupäässä [[Hämeenlinna]]n seudulle. Hämeenlinnan [[Ruununmylly]]n kylässä heitä oli ja on edelleen niin runsaasti, että eräästä Ruununmyllyn sivukylästä käytetään nimitystä ''Pikku-Moskova''. Tunnettu kyyröläisten jälkeläinen on ministeri [[Tarja Filatov]].<ref>[https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:qEIDWnt51d0J:www.hameenlinna-evl.fi/portal/kotikirkko-lehti/2009/1_2009/+&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESgretK_Q_l5BAuXAcGFjFPJ8_zw-7-XxICRsnjusJBcnezd9w-X1I67YyP3yGjDUCvorL6dHGOHNHxxdHFzm6k2YyNxQ9b-1EXbYVDJctg37-exf0Pya2h9QFdAQz9eInMKRUHu&sig=AHIEtbTcKWycVYYNHSg-ewP-ctOmaPHEZA Kotikirkko 2009, viitattu 22.8.2012]</ref><ref>https://www.is.fi/asuminen/art-2000000125835.html</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Olli Aro ja Victor Procopé | Nimeke = Mitä-Missä-Milloin| Vuosi = 1951| Luku = Luovutettujen alueiden väestön pääsijoitusalueet| Sivu = 127| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | Isbn = | Viitattu = 2.5.2020 | Kieli = }}</ref>
 
Nykyisin Kyyrölän alue on osa [[Viipurin piiri (Leningradin alue)|Viipurin piirin]]n [[Kyyrölä (Viipurin piiri)|Kyyrölän eli Krasnoselskojen maalaiskuntaa]].
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyyrölä_(Viipurin_lääni)”