Ero sivun ”Maaorjuus” versioiden välillä

<br />[[KuvaTiedosto:Costumes of Slaves or Serfs from the Sixth to the Twelfth Centuries.png|thumb|Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa [[Horace de Viel-Castel]]in kokoelmasta.]]

'''Maaorjuudella''' tarkoitetaan [[myöhäisantiikki|myöhäisantiikissa]], [[keskiaika|keskiajalla]] ja [[uusi aika|uuden ajan]] alussa vallinnutta yhteiskunnallisen järjestäytymisen tapaa, jossa [[Maanviljely|maata viljelevä]] väestö ei ollut itsenäisiä, maata perinnöllisesti hallitsevia [[talonpoika|talonpoikia]]. Sen sijaan he viljelivät maaherran [[Maanomistus|omistamaa]] maata alustalaisina ilman muutto-oikeutta ”turpeeseen sidottuina”. Maaorjuus syntyi 400-luvulla [[Länsi-Rooman valtakunta|Länsi-]] ja [[Bysantin valtakunta|Itä-Roomassa]] samaan aikaan kuin varsinainen [[orjuus]] alkoi hävitä. Voimakkaimmin maaorjuuden syntyyn vaikutti raskaan, pyörällisen, [[Aura (maanviljely)|auran]] keksiminen,. mikäMaata merkitsikyettiin ettäsen maata kyettiinavulla muokkaamaan tehokkaammin kuin ennen, jokamikä johti [[kartanoKartanotalous|kartanotalouden]]talouden syntyyn entisten [[Latifundium|latifundioiden]] sijaan.

Maaorjien piti viljellä maapalstaa ja maksaa veroa[[vero]]a, mutta heitä ei yleensä saanut kaupata, kuten varsinaisia orjia. Heillä oli myös juridisia oikeuksia ja lakien suoma suoja, ja he saattoivat pitää tuottamansa ylijäämän itsellään ja ostaa itsensä vapaiksi. MonillaMonin paikoin maaorjat kasvattivat itselleen vehnää[[vehnä]]ä, joka oli tuolloin vaikeasti kasvatettava vilja mutta josta sai suuret myyntivoitot, ja näin saattoivat vaurastua. Kuninkaiden vallan vahvistuttua kuninkaat vapauttivat orjat maaorjiksi saadakseen verotuloja. Näin he olivat lakien eivätkä linnanherran oikkujen alaisina. 1300-luvun mustan surman aiheuttama työvoimapula vapautti Länsi-Euroopan talonpoikia maaorjuudestakin.<ref name=tiede>[http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/kainuun_kaunosta_tuli_kallis_orja Kallis orja], Mika Remes, Tiede, lokakuu 2014, sivut 52-57.</ref>

* [[Valakia]]: 1746<ref name="Djuvara">{{Cite book|title = Între Orient și Occident. Țările române la începutul epocii moderne|last = Djuvara|first = Neagu |publisher = [[Humanitas publishing house]] |year = 2009|isbn = 978-973-50-2490-1|location = |pages = 276 |url = }}</ref>

* [[Tiibet]]: 1959<ref name="TibetGoldstein1">{{cite journal |last=Goldstein |first=Melvyn C. |year=1986 |title=Re-examining Choice, Dependency and Command in the Tibetan Social System-'Tax Appendages' and Other Landless Serfs |journal=Tibet Journal |volume=11 |issue=4 |pages=79–112 }}</ref><ref name="TibetGoldstein2">{{cite journal |last=Goldstein |first=Melvyn C. |year=1988 |title=On the Nature of Tibetan Peasantry |journal=Tibet Journal |volume=13 |issue=1 |pages=61–65 |doi= }}</ref><ref name="TibetBarnett">Barnett, Robert (2008) "What were the conditions regarding human rights in Tibet before democratic reform?" in: ''Authenticating Tibet: Answers to China’s 100 Questions,'' pp. 81–83. Eds. Anne-Marie Blondeau and Katia Buffetrille. [[University of California Press]]. ISBN 978-0-520-24928-8 (cloth); ISBN 978-0-520-24928-8 (paper)</ref><ref name="TibetSamuel">{{cite journal |last=Samuel |first=Geoffrey |year=1982 |title=Tibet as a Stateless Society and Some Islamic Parallels |journal=Journal of Asian Studies |volume=41 |issue=2 |pages=215–229 |doi=10.2307/2054940 }}</ref>

{{viitteet|sarakkeet}}